Kirjoittanut
Helge Enbuska kärsi nuorena ihmispelosta, nyt hän rakentaa Intiassa kouluja ja auttaa lapsia.
Helge Enbuska kertoo olleensa nuorena järkyttävä jännittäjä ja pelänneensä ihmisiä.
− En pystynyt esimerkiksi syömään ihmisten ilmoilla, ja minulla oli sosiaalisten tilanteiden pelko, hän kuvailee.
Sitten löytyi vapauttajaksi alkoholi. Nuori mies veti itsensä usein huonoon kuntoon, jopa sammuksiin.
− Alussa meininki oli holtitonta, mutta en juonut pitkiä putkia. Aamulla otin alkoholia, että uskalsin mennä ammattikouluun, ja ruokatunnilla nappasin hömpsyn, että jaksoin olla loppupäivän.
Lukio jäi kesken pelkotilojen takia. Armeijan Helge kävi Mikkelissä, tosin oli lähellä, ettei hän keskeyttänyt sitä.
− Käytin viinaa ja lääkkeitä. Tyttökaveri jätti silloin ja ajattelin päättää elämäni. Isäni oli hyljännyt meidän perheemme, kun olin 10-vuotias. Hylkäämisen haava oli mieletön.
Jeesus auta!
Vaikka Helge oli kuullut Jeesuksesta jo pienestä pitäen, hän tuli uskoon vasta kolmikymppisenä. Ennen sitä hän oli löytänyt vaimonsa Annukan ja saanut perheen. Hän muistaa aina erään päivän, jolloin Jumala kohtasi hänet.
”Kukaan ei sua rakasta. ”
− Sinä päivänä koin valtavaa tyhjyyttä ja pahan voimaa. Kuulin, kun paholainen sanoi, että tapa poikasi ja itsesi. Kukaan ei sua rakasta. Soitin vaimolleni, että tule kotiin.
Helge laittoi hengellisen musiikin soimaan ja rukoili.
− Huusin, että Jeesus, auta! Annan kaikkeni sinulle, jos päästät tästä. Sen jälkeen tuli valtava voima, kuin sähkövirta olisi mennyt lävitseni. Pyhän Hengen voima valtasi. Nappasin pojan syliini.
− Tiesin ja tunsin siinä hetkessä, miten valtavasti Taivaan Isä rakastaa minua ja iloitsee, kun otin Jeesuksen vastaan. Siirryin täydestä pimeydestä valoon, Helge Enbuska kertoo voimakkaasta kokemuksestaan.
Kiroilu jäi
”Tunsin mielettömän rakkauden. ”
Miten uskoontulo vaikutti elämääsi?
− Tunsin mielettömän rakkauden. Sen jälkeen alettiin särkeä rajoitteita ja linnakkeita. En esimerkiksi pystynyt enää kiroilemaan.
− Olin maalaushommissa ja menin nosturiin, ja siellä vaan itkin. Ihmiset katsoivat, että mitä tuo itkee, Helge muistelee.
Myös vaimo Annukka tuli myöhemmin uskoon, ja nykyään heidän poikansa kiertää maailmalla jakamassa evankeliumia.
Vankiloihin ja Intiaan
Vuosia uskoontulon jälkeen Helge totesi vaimonsa kanssa, että he haluavat antaa enemmän Jumalalle. Hypätä oravanpyörästä ja mennä sinne, mihin Jumala heidät haluaa. Herra lähettikin heidät Intiaan ja antoi sydämelle lapset. Nyt siellä on kaksi koulua ja lastenkoti.
Helge on tehnyt myös paljon vankilatyötä Venäjällä. Mikä sanoma teillä oli heille?
− Yksinkertainen evankeliumi. Että Jeesus on sovittanut synnit. Haluatteko ottaa Jeesuksen vastaan? Moni halusi, Helge muistelee.
”Me olimme ainoat, jotka välittivät ja kävivät katsomassa.”
Tullissa oli omat seikkailut, ja naapurimaahan vietiin niin Raamattuja kuin alusvaatteitakin.
− Vangeille jaettiin tyhjät paperit ja kirjekuoret, joissa oli meidän osoitteet. Meille sai kirjoittaa mitä vaan. Usein niissä luki, että heillä ei ole ketään, kuka välittäisi. Me olimme ainoat, jotka välittivät ja kävivät katsomassa, Helge kertoo vankilatyön koskettavuudesta.
Teksti: Hanna Valkonen, Ali Niemelän ja Lauri Johanssonin haastattelun pohjalta.
** Voit kuunnella Helge Enbuskan haastattelun kokonaisuudessaan (17.9.2024) ja muita Ex-Criminals -sarjan ohjelmia Dei Plussasta. Sarjaa kuulet Radio Deistä tiistaisin klo 22.05 sekä uusintoina lauantaisin klo 24.00 ja sunnuntaisin klo 16.05. Ohjelma on Kristityt Yhdessä ry:n tuotantoa.
