Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Tamperelaisen uutuusoopperan nimi sai innoituksen Raamatusta

 

Tuuli Takala ja Ville Rusanen esittävät Veljeni vartija -oopperassa sisaruksia. Kuva: Saara Salmi

Tampere-talossa nähdään helmikuun 16:ntena Veljeni vartija –oopperan kantaesitys. Tilausteos on merkittävin Tampereen Oopperan historiassa.

Ooppera kuvaa sisällissodan dramaattisia tapahtumia Tampereella kahden eri puolille ajautuvan sisaruksen näkökulmasta.

‒ Oopperan tematiikka on sodanvastainen, eikä se juurikaan sisällä aatteellista pohdintaa tai poliittisia puolustuspuheita. Nimi viittaa Raamattuun ja sisältää kysymyksen, jonka Kain esitti Jumalalle velisurman jälkeen: ”Olenko minä veljeni vartija?”

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

‒ Vastaus on kyllä. Meidän kaikkien täytyy pitää huolta toisistamme, sanoo Tuomas Parkkinen.

Aamulehden haastattelussa hän kertoo, että ensin oopperan nimeksi oli ehdolla Luvattu maa.

Veljeni vartija –oopperassa Parkkinen vastaa sekä ohjauksesta että libretosta. Libretto tarkoittaa laajamittaisen lauletun teoksen tekstiä.

Uutuusoopperaan Parkkinen on kirjoittanut esimerkiksi Kalevankankaan hautausmaasta, jossa käytiin yksi Tampereen kiivaimmista sisällissodan taisteluista 28.3.1918:

Kiirastorstaina Kalevankankaan hautuumaalla makaa kymmeniä vainajia sikin sokin. Nuoskalumi peittää alastomat ja kuolleet. Vielä hetken erään ruumiin paljas selkä kouristelee.

Oopperan on säveltänyt Olli Kortekangas, piispa Paavo Kortekankaan (1930-2013) poika.

Olli Kortekangas on uransa aikana säveltänyt toistasataa teosta, joihin kuuluu muun muassa orkesterimusiikkia, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä kahdeksan oopperaa.

‒ Veljeni vartija ammentaa sekä oopperan rikkaasta historiasta että 1900-luvun alkupuolen musiikkityyleistä. Kuullaan cakewalkia ja torvisoittoa. Ja tietysti laulua: melodiset aariat, värikkäät ensemblet ja dramaattiset kuorokohtaukset rytmittävät kokonaisuutta, jonka orkesterin energia pitää liikkeessä.

Jo ennen kantaesitystään Veljeni vartija on näkyvästi esillä Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa Tampere-talossa lauantaina 27.1.

Tampere 1918 – Maailma 2018 -teemalla järjestettävä ilmainen tiedetapahtuma ruotii Suomen sisällissotaa ja sen suhdetta taiteeseen sekä tämän päivän kyberturvallisuutta.

Lapsille on työpajoja ja planetaarionäytöksiä.

Olli Kortekangas osallistuu tiedetapahtuman Taiteen totuuksia -keskusteluun klo 11.30. Tuomas Parkkinen nähdään Tampere 1918 näyttämöllä -paneelissa klo 13.

Kirkon ulkomaanavun edustaja on mukana keskustelemassa Suomen roolista sovittelijana klo 15.45-17.