Neitsyt Marian merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Maria on yksi Raamatun merkittävimmistä henkilöistä – nainen, joka kantoi Jeesusta kohdussaan ja osoitti Jumalalle kuuliaisuutta. Tänään on Marian ilmestyspäivä ja tasan yhdeksän kuukautta jouluun, on siis aika luoda katsaus Raamattuun ja tutkailla, mitä pyhä kirja kertoo Jumalan äidistä.
Vanhassa testamentissa Mariaa ei mainita nimeltä, mutta ensimmäinen viittaus Mariaan löytyy jo Raamatun alkulehdiltä syntiinlankeemuskertomuksesta:
”Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän” (1.Moos.3:15)
Jeesuksen syntymästä on vanhassa testamentissa monta profetiaa ja myös Maria mainitaan esimerkiksi Jesajan kirjassa:
”Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimeksi Immanuel” (Jes.7:14)
Samoin Sefanjan kirjasta voi löytää epäsuoran viittauksen Mariaan.
” Iloitse tytär Siion, huuda riemusta, Israel! Juhli ja laula täysin sydämin, tytär Jerusalem! Herra ottaa pois tuomiosi ja karkottaa vihollisesi. Herra, Israelin kuningas, on keskelläsi, sinun ei tarvitse pelätä mitään pahaa.” (Sef.3:14-15).
Joseph Ratzinger (Paavi Benedictus XVI) tulkitsee kirjassaan Syntyi neitsyt Mariasta (Perussanoma, 2014), että tytär Siion voi viitata Mariaan, koska ”Israelin kuningas on keskelläsi” voi alkukielellä tarkoittaa myös ”kuningas on sylissäsi” ja jopa ”on sisuksissasi”.
Useimmiten Maria mainitaan tietenkin Uudessa testamentissa. Ensimmäisen kerran heti Matteuksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa.
”Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana.” (Matt.1:8)
Eniten Mariasta puhutaan Luukkaan evankeliumissa, jossa kuvaillaan tarkasti enkelin ilmoitus Marialle, Marian kyläily Elisabetin luona, Jeesuksen syntymä ja temppeliin tuonti. Ainoa kuvaus Jeesuksen lapsuudesta löytyy niin ikään Luukkaan evankeliumista. Maria ja Joosef ovat matkallaan Jerusalemista kadottaneet Jeesuksen ja kolmen päivän etsintöjen jälkeen viimein löytävät pojan temppelistä. Kohdasta saattaa lukea Marian inhimmillisen hädän ja suuttumuksen poikaansa kohtaan:
”Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etisneet sinua, ja me olimme jo huolissamme.” (Luuk.2:48)
Jeesuksen lapsuuden jälkeen Mariasta kerrotaan enemmän vasta Jeesuksen kuoleman aikoihin. Vaikka Jeesus oli ihmisenäkin Jumala, oli äidin ja pojan suhde silti inhimillinen. Ristillä riippuessaan Jeesus halusi varmistaa, että hänen äidistään pidetään huolta. Tuskansa läpi hän osoittaa sanansa Johannekselle:
”Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä. (Joh.19:26-27)
Maria koki paljon huolta ja tuskaa poikansa eläessä, mutta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Mariasta tuli tärkeä osa alkuseurakuntaa.
”He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.” (Ap.T.1:14).
Ilmestyskirja on moniulotteinen ja vaikeasti tulkittava kirja, mutta sieltäkin löytyy melko selvä viittaus Mariaan.
”Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojensa alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi tuskissaan synnytyspolttojen vaivaamana. Nainen synnytti lapsensa, pojan, joka on paimentava maailman kansoja rautaisella sauvalla. Tämä lapsi temmattiin Jumalan ja hänen valtaistuimensa luo…” (Ilm.12:1-2,5)
Mariasta siis puhutaan aina Raamatun alkulehdiltä sen viimeiseen kirjaan saakka. Maria oli ihminen siinä missä muutkin, mutta hän sai Jumalalta aivan erityisen kutsun, joka teki hänestä yhden pelastushistorian tärkeimmistä lenkeistä.
