Tänään kello 11.00 tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisodan päättänyt rauhansopimus astui voimaan. Elossa on edelleen noin 26 000 talvi-ja jatkosodan veteraania. Kirkkojen sankarihaudoille ja muistokonsertteihin kerääntyy tänään ihmisiä muistelemaan sotaa ja sen uhreja.
Talvisota alkoi 30.11.1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen ilman sodanjulistusta. Suomi joutui hetkeksi kaaoksen valtaan pommitusten runnellessa suurimpia kaupunkeja. Vaikka Suomi onnistuikin 105 päivää kestäneen sodan aikana pystäyttämään Neuvostoliiton armeijan, ei sodan loppumista juhlittu kaikkialla suureen ääneen – liput riippuivat monissa paikoissa puolitangossa suurien menetettyjen ihmishenkien ja maa-alueiden takia.
Kirkko kansan selkärankana
Kirkon ja kristinuskon asema oli tavisodan aikana vahvempi kuin koskaan. Kirkon ääni kuului radiossa, lehdissä ja päättäjien puheissa, kun kansaa kehotettiin rukoilemaan isänmaan puolesta ja pyydettiin Jumalalta varjelusta ylivoimaiselta näyttävän Neuvostoliiton armeijan edessä. Kirkoissa pelättiin myös Nuvostoliiton valtiollisen ateisimin leviämistä. Sotilaspapiston päällikkö Johannes Björklund puhui aselevon päivänä Yleisradiossa:
”Sotamme on hengellisessä mielessä uskonsotaa, jossa kansamme taistelee kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista, kotien, isänmaan ja uskonnon, mutta myöskin koko Pohjolan vapauden ja länsimaisen sivistyksenkin puolesta.”
Monenlaista muistelua
Tänään Helsingin Kasarmintorilla muurattiin talvisodan muistomerkin perustuskivi. Paikalla oli muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema Valon tuoja -muistomerkki on tarkoitus paljastaa itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Lukuisissa kirkoissa on aamun mittaan kokoonnuttu sankarihaudoille laskemaan seppeleitä ja tilaisuuksia on ympäri maan iltaan asti. Monissa kirkoissa järjestetään konsertteja ja luetaan seurakuntien omien sankarivainajien nimet.
