Kirjoittanut
Osmanivaltakunnassa tapahtuneiden joukkosurmien alkamisesta tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Armenian pääkaupungin Jerevanin lähellä järjestettiin torstaina juhla, jossa maan apostolinen kirkko julisti 1,5 miljoonaa kansanmurhan uhria pyhimyksiksi. Turkin mukaan tapahtumista ei tule käyttää sanaa kansanmurha.
Tasan sata vuotta sitten, 23.-24.4.1915, Osmanivaltakunnan johtajien määräyksestä teloitettiin 235 armenialaista poliitikkoa ja intellektuellia. Pian alkoivat armenialaisten pakkosiirrot nykyisen Turkin alueelta. Pakkosiirtojen yhteydessä sadattuhannet, ehkä jopa 1,5 miljoonaa armenialaista sai surmansa.
Useat Euroopan maat ovat vaatineet, että Turkki tunnustaa vuosien 1915-1916 vainot kansanmurhaksi. Turkin virallisen kannan mukaan mitään kansanmurhaa ei kuitenkaan ole tapahtunut. Turkin mukaan armenialaisia kuoli turkkilaisten ja armenialaisten yhteenotoissa 200 000 – 300 000, mutta taisteluissa kuoli myös satoja tuhansia turkkilaisia.
Turkkilaiset ovat puolustaneet armenialaisten pakkosiirtoja sodan vaatimina välttämättömyyksinä ja korostaneet armenialaisten sissitoimintaa ja väkivaltaisuuksia. Osa armenialaisista nimittäin liittyi venäläisiin joukkoihin ensimmäisessä maailmansodassa ja osa taisteli sisseinä Osmaneja vastaan.
Paavi Franciscus suututti Turkin valtiojohdon toissa sunnuntaina, kun hän kutsui armenialaisille suunnatussa jumalanpalveluksessa vuoden 1915 tapahtumia ”1900-luvun ensimmäiseksi kansanmurhaksi”.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun mukaan paavin puhe oli kaukana historiallisesta todellisuudesta. ”Uskonnollisten johtajien ei pitäisi lietsoa kaunaa ja vihaa perusteettomilla syytöksillä”, Cavusoglu totesi AFP:n mukaan.
Saksan presidentti Joachim Gauck on puolestaan myöntänyt Saksan osallisuuden vuoden 1915 verilöylyyn. Gauck myönsi Berliinisessä järjestetyssä ekumeenisessa tilaisuudessa, että Saksa oli lähettänyt Turkkiin sotilaita, jotka suunnittelivat ja osin myös toteuttivat armenialaisten karkotuksia. Gauckin puheesta uutisoi Yle.
