Kirjoittanut
KATSO VIDEO. Kahdesti Suomessa vieraillut luterilainen pastori Anthony Kipangula kertoo tansanialainen jumalanpalveluksen noudattaneen aluksi eurooppalaista, hillittyä traditiota, mutta se ei istunut afrikkalaiseen kulttuuriin. Jumalanpalvelusuudistusten jälkeen tansanialaispappi kaipaisi suomalaisesta seurakuntaelämästä kotimaahansa lähinnä kirkkorakennuksia ilman urkuja.
Samaan aikaan kun Suomessa kirkkoja ja seurakunnan tiloja vuokrataan eteenpäin ja niille keksitään uusia käyttötarkoituksia, kasvaa Tansanian seurakuntien jäsenmäärä. Itä-Afrikassa kirkot käyvät ahtaiksi.
Vaikka osan kirkkokansan kasvusta selittääkin muuttovirta maalta kaupunkeihin, on seurakuntien väkimäärä nousussa maanlaajuisestikin mitattuna. Esimerkiksi Mafingassa alueen pääkirkkoa jouduttiin aiemmin tänä vuonna laajentamaan, jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua jumalanpalvelukseen. Laajennuksesta huolimatta jumalanpalveluksia pidetään sunnuntaiaamupäivisin kolme peräjälkeen.
– Jokaiseen jumalanpalvelukseen osallistuu kolmisensataa ihmistä, joten sunnuntain aikana kävijöitä on kaiken kaikkiaan 800-1000, luterilaisen kirkon aluepastori Anthony Kipangula kertoo.
– Ensimmäinen jumalanpalvelus alkaa seitsemältä ja kolmas loppuu puolenpäivän aikaan.
”Useimmat käyvät jossain seurakunnassa”
Myös lähiseudun muut luterilaiset kirkot vetävät lehterit täyteen, ja jumalanpalveluksia joudutaan pitämään non-stop -periaatteella.
Lisäksi on vielä muiden kristillisten kirkkojen, kuten katolisen kirkon ja helluntaikirkon, tilaisuudet. Niiden jäsenmäärät ovat Kipangulan mukaan myös kasvussa.
– Täällä Mafingassa useimmat käyvät jossain seurakunnassa, joten voi sanoa, että kirkko kasvaa.
Kipangula epäilee kristittyjen määrän olevan nousussa myös valtakunnallisesti, vaikkei tarkkoja laskelmia olekaan.
– Maaseudulla sisämaassa suurin osa ihmisistä on kristittyjä, rannikkoseudulla taas valtaosa on muslimeja. Luterilaisia on noin viisi miljoonaa, mutta emme tiedä muiden kirkkojen jäsenmääriä.
Nokia ja kirkko yhdistävät tansanialaisia
Paikallinen luterilainen jumalanpalvelus on sisällöltään suomalaisen kaltainen. Kesken yhteisen rukouksen jonkun taskussa alkaa soida Nokia tune, joten siltäkään osin ei tapahdu poikkeamaa Suomeen verrattuna.
Eroavaisuudet syntyvät osioiden toteutuksessa. Suurin ero on musiikissa ja liikehdinnässä. Äänimaailma on iloista. Kuoro sekä myös osa yleisöstä tanssivat kappaleiden tahdissa.
Kipangula valottaa, että alunperin myös tansanialainen jumalanpalvelus noudatti eurooppalaista, hillittyä traditiota. Vetovoima oli huono.
– Nykyään ihmiset haluavat hyppiä ja laulaa ja soittaa erilaisia soittimia, se on suuri ero suomalaiseen verrattuna.
– Suomessa on paljon isoja kirkkoja. Kunpa teidän kirkkojamme voitaisiin siirtää tänne, sillä meidän omistamme loppuu tila ja joudumme jatkuvasti laajentamaan niitä.
Saarna ei veny
Jotain kulttuurierosta kertoo myös se, että jumalanpalveluksen alkaessa kirkko on korkeintaan puoliksi täynnä. Ihmisiä virtaa sisään pikkuhiljaa, ja parinkymmenen minuutin päästä jokainen penkki on täytetty.
Silmiinpistävä ero on myös kirkkokansan ikähaitarissa. Ainoastaan pienet lapset puuttuvat kirkonpenkistä ja hekin vain siitä syystä, että lapsille on samaan aikaan pyhäkoulu viereisessä rakennuksessa.
Laastisaumat seinissä molemmin puolin kirkkosalia kertovat tilan laajennuksesta. Taka-osaan ei ole vielä ehditty teettää penkkejä, joten se on täytetty muovituoleilla. Tansaniassa kirkonmenot voivat joskus kestää jopa useita tunteja, mutta täällä saarnaajan täytyy pysyä ruodussa käytännön syistä.
– Saarna kestää 20 minuutista puoleen tuntiin eikä se saa venyä, sillä muuten seuraavaan jumalanpalvelukseen tulijat joutuvat odottamaan.
Jumalanpalveluksen päättyessä ihmiset poistuvat takaovesta samalla, kun etuovesta alkaa virrata seuraavaan jumalanpalvelukseen tulijoita. Kirkkokansa ei katoa heti koteihinsa vaan kirkon pihalle muodostetaan rinki, jossa kolehtiin lahjoitetut ruokatarvikkeet huutokaupataan. Tänään kolehtiin oli tuotu myös lehmä.
Radio Dein Ajankohtaistunnilla torstaina 8.11. klo 9-10 reportaasi jumalanpalveluselämästä Tansaniasta. Uusinta kello 13-14 ja yöllä klo 01-02. Juttu kuunneltavissa lähetyksen jälkeen myös Radio Dein ohjelma-arkistossa.
Katso video tansanialaisesta jumalanpalveluksesta (kuvaaja: Oskari Reinman):
