Kirjoittanut
Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä luennoneen Tanskan seurakuntatiedekunnan systemaattisen teologian professori Asger Chr. Højlundin mukaan modernissa teologiassa oppia Kristuksen kahdesta luonnosta tulkitaan vahingollisesti siten, että ”hengellinen todellisuus peittyy”.
Luennon jälkeisessä työpajassa Højlund otti yleisökysymysten myötä kantaa jopa Kuopion piispanvaaliehdokkaiden teologisiin näkemyksiin.
Højlund esitteli tänään Suomen Raamattuopistossa pitämässään luennossa modernin teologian ongelmia Wolfhart Pannenbergin ja John A.T. Robinsonin näkemyksien kautta.
– He tahtovat ottaa perustavaksi lähtökohdakseen kirkkaan kristillisen tunnustuksen. Samaan aikaan he kuitenkin tahtovat yhtyä modernin ihmisen uskomuksiin.
– Kristus on heidän uskonsa ja ajattelunsa keskipiste, kuten kaikessa vakavasti otettavassa teologiassa. Heidän tarkoituksenaan ei ole kieltää sitä, että Kristus on Jumalan Poika, mutta heidän tarkoituksensa on tulkita tämä suhde uudelleen, Højlund pohjusti.
Kristillisen dogman perustavin oppi Kristuksesta on niin sanottu kaksiluonto-oppi, jonka mukaan Kristus on Jumalan ainoa Poika ja sekä todellinen ihminen että todellinen Jumala. Kristuksella on kaksi luontoa: sekä inhimillinen että jumalallinen. Ne ovat hänessä ”erottamatta, sekoittamatta, muuttamatta ja jakamatta”. Jumala syntyi ihmiseksi maailmaan neitsyt Mariasta Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Højlundin mukaan esimerkiksi Pannenberg tunnustaa Kristuksen historiallisen ylösnousemuksen mutta neitseestäsyntymisen historiallisuutta hän ei pidä tärkeänä.
– Modernien teologien mukaan usko Kristukseen pitää ilmaista uudella tavalla, koska vanha tapa ei enää toimi. Tämä näkemys vaikuttaa haitallisesti käsitykseen kaksiluonto-opista, koska se siirtää Kristuksen ikään kuin pois todellisuudesta, legendamaailmaan, Højlund sanoi.
– Hengellinen todellisuus on kuitenkin hyvin konkreettista.
– Lääke uskoa hajottavaan opin uudelleentulkintaan on ainakin se, että iloisesti tunnustamme edelleen perinteistä kristillistä oppia, hän ehdotti.
Højlund totesi, että kaksiluonto-opin uudelleentulkinta vaivaa koko länsimaista kristikuntaa.
– Esimerkiksi Tanskan kirkkoja. Ihmiset ovat yhä uskonnollisempia mutta uskossaan yhä vähemmän Jeesus-keskeisiä. Toisin on esimerkiksi Afrikan ja Kiinan kirkoissa, jotka ovat hyvin tunnustuksellisia.
Työpajassa Højlundilta tiedusteltiin, mitä hän ajattelee Kuopion piispaehdokas Sakari Häkkisen lausumasta, jonka mukaan Häkkisen usko ”ei tarvitse tuekseen antiikin ajan maailmankuvaa, mihin käsitys neitseestäsyntymisestä kuuluu”.
– Kuka hän on sanomaan, että hänen uskonsa ei tarvitse sitä? Højlund kysyi. Vaikka neitseestäsyntymistä ei mainitakaan Raamatussa usein, ei sen kieltämiseen ole aihetta. Jos pappi kieltää neitseestä syntymisen, ja kestää silti uskossa, emme voi olla varmoja, että hänen seurakuntalaisensa kestävät.
