Kirjoittanut
Toisinaan törmää ajatukseen, että armolahjat toimisivat vain vapaita suuntia edustavissa seurakunnissa kuten helluntailaisuudessa. Seinäjoen kirkkoherra TT, Tapio Luoma tyrmää ajatuksen.
– Kyllä armolahjat toimivat laajasti myös luterilaisessa kirkossa, toteaa Luoma.
– Kirkkona meitä voidaan ehkä kritisoida siitä, että armolahjat eivät ole meillä niinkään pinnalla eikä niistä tehdä numeroa. Toisaalta tällainen vaatimaton asennoituminen on myös hengellisen perinteemme mukaista. Armolahjoja ei ole annettu yksittäisen kristityn esille nostamiseksi, Luoma toteaa.
Varsinaiseksi karismaatikoksi Luoma ei tunnustaudu, mutta sen verran kuitenkin, että myöntää uskovansa armolahjoihin hyvin laajassa merkityksessä.
– Ajattelen, että kun armolahjoja annetaan, niitä tulee käyttää viisaasti Raamatun ohjeiden mukaan seurakunnan rakentamiseksi ja Kristuksen kirkastamiseksi.
Luoma muistuttaa, että armolahjojen kirjo on laajempi kuin asiasta ensimmäisenä heräävät mielikuvat.
– Yleensä ehkä eniten huomiota saavat kielillä puhuminen ja profetoiminen. Ne ovat kuitenkin vain eräitä armolahjoja muitten joukossa, on myös paljon muuta.
Luoma pitää tärkeänä, että myös armolahjoja tarkastellaan 1. Korinttilaiskirjeen 13. luvun periaatteen mukaisesti. Ilman rakkautta asiat menettävät merkityksensä.
– Ei kielillä puhumisellakaan olisi silloin mitään virkaa.
Tapio Luoma puhuu aiheesta Kansanlähetyspäivillä Seinäjoella 1.7.
Tapio Luoma on lupautunut ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaaliin. Hän on kirkolliskokouksen jäsen ja perehtynyt muun muassa kristinuskon ja luonnontieteiden välisiin suhteisiin ja osallistunut uusateismin ja kristinuskon väliseen vuoropuheluun.
