Kirjoittanut
Tasavallan presidentti on vahvistanut 14.4.2023 eduskunnan 2.3.2023 hyväksymän uuden kirkkolain ja erillislait. Kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen 11.11.2021. Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023.
Uudessa kirkkolaissa on 13 lukua nykyisen 26 luvun sijaan, ja uudessa kirkkojärjestyksessä on 12 lukua nykyisen 23 luvun sijaan. Muutokset ovat luonteeltaan pitkälti teknisiä.
Kirkkolainsäädännön uudistus sisältää myös merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.
“Alistusmenettelyt poistuvat kirkon hallinnosta yleisen hallinnollisen kehityksen mukaisesti”, kertoo kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja. “Samoin seurakuntarakenteiden muutoksia ja seurakuntayhtymän perustamista koskeva sääntely selkeytyy ja prosessi yhtenäistyy, ja seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Myös henkilötietojen suojaa koskeva sääntely tarkentuu”, Pirjo Pihlaja listaa.
Uusia sovellettavia lakeja ovat arkistolaki ja laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Kirkkolaissa on uudet säännökset sähköisestä päätöksentekomenettelystä.
Seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lakiin
Uudessa kirkkolaissa on säännökset seurakunnan jäsenen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Seurakunnan jäsenellä on oikeus osallistua seurakunnan toimintaan ja vaikuttaa päätöksentekoon.
“Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston on pidettävä huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Seurakunnan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa”, kertoo Pihlaja.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja selvittämällä seurakunnan jäsenten mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Seurakunnan pitää ilmoittaa aloitteen tehneelle seurakunnan jäsenelle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt aloitteen johdosta.
Nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia seurakunnissa. Valittavien tulee olla konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. Vaikuttajaryhmien tehtävänä on vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Hautausmaalle laadittava jatkossa hoitosuunnitelma
Kirkkojärjestykseen tulee uusi säännös hautausmaan hoitosuunnitelmasta. Hautausmaalle on laadittava hoitosuunnitelma, jossa määritellään seurakunnalle kuuluva hautausmaan perushoito ja esitetään hautausmaan vuosittaiset hoitotoimenpiteet sekä pidemmällä aikavälillä toteutettavat kunnostustyöt.
“Tavoitteena on selkeyttää seurakunnan ja hautaoikeuden haltijan hoitovastuita ja tuoda lisää suunnitelmallisuutta hautausmaan hoitoon. Hoitosuunnitelman toivotaan edistävän hautausmaiden kunnossapitoa kirkollisena kulttuuriympäristönä. ”, Pihlaja tarkentaa.
Seurakunnan työntekijän kelpoisuusvaatimuksia rajataan tiettyihin tehtäviin
Nykyinen kirkkolain 6 luku siirrettiin lähes sellaisenaan uuteen evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annettuun lakiin. Viranhaltijalakiin lisättiin kuitenkin säännös tasapuolisesta kohtelusta ja syrjintäkiellosta (viranhaltijalain 18 §). Säännös vastaa työsopimuslain säännöstä syrjinnän kiellosta ja työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta. Tasapuolisen kohtelun vaatimus on luonteeltaan yleinen.
Uudessa kirkkolaissa vaatimus siitä, että työntekijän tulee olla kirkon jäsen, rajataan tiettyihin tehtäviin, kun sitä on aiemmin vaadittu kaikilta viranhaltijoilta. Päätös kirkon jäsenyyden ja konfirmaation edellyttämisestä tulee perustella. Vaatimukset ulottuvat koskemaan myös työsopimussuhteisia.
Seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen virka- tai työsopimussuhteeseen voidaan ottaa vain konfirmoitu kirkon jäsen, jos tehtävät liittyvät kirkon jumalanpalveluselämään, diakoniaan, kasvatukseen, opetukseen ja sielunhoitoon. Kelpoisuusvaatimukset koskevat myös tiettyjä muita tehtäviä, joihin liittyy edustamista.
Kastettavalle riittää yksi kummi
Uuden kirkkojärjestykseen mukaan kastettavalla henkilöllä tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Aiemmin kummeja on pitänyt olla kaksi, ja yhden kummin riittämiseen on tarvittu kirkkoherran suostumus.
Kirkkolakiin tulee lisäksi muutoksia kirkonkirjojen pidosta ja aluekeskusrekistereistä. Henkilötietojen käsittelyyn diakoniatyössä sovellettavat säännökset tarkentuvat. Uutta on, että seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallintoa ohjaavat kirkkovaltuuston työjärjestys, kirkkoneuvoston ohjesääntö sekä johtokuntien johtosäännöt yhdistetään yhdeksi hallintosäännöksi.
Kirkon viestintä
