Kirjoittanut
Lapuan hiippakunnan isännöimä valtakunnallinen keräys käynnistyy 3. helmikuuta. Yhteisvastuu 2019 auttaa lapsia ja nuoria kouluun Suomessa ja maailman katastrofialueilla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa vuoden 2019 Yhteisvastuukeräyksen televisiopuheessaan 3. helmikuuta kello 12. Tasavallan presidentti toimii perinteiseen tapaan keräyksen suojelijana. Keräyksen esimiehenä on tänä vuonna Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.
Ennen tasavallan presidentin puhetta kello 10 televisioidaan Yhteisvastuukeräyksen avausmessu suorana Alavuden kirkosta. Messussa saarnaa piispa Peura, ja liturgina toimii kappalainen Elina Mäki. Mukana ovat Alavuden seurakunnan projektikuoro, lasten lauluryhmä ja Virsiveljet (kuoronjohtajana Mari Järvinen ja urkurina Paula Setälä).
Median edustajille on Seinäjoella 1. helmikuuta tapaaminen, jossa on tilaisuus tutustua käytännössä avustuskohteisiin ja avun perillemenoon.
Yhteisvastuu 2019 auttaa lapsia ja nuoria kouluun Suomessa ja maailman katastrofialueilla
Vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan Suomen lapsista useampi kuin joka kymmenes elää pienituloisessa perheessä. Tämä tarkoittaa noin 110 000 lasta, ja määrä on kasvussa.
Jo peruskoulussa vaaditaan käytännössä urheiluväline- ja tietotekniikkahankintoja, jotka voivat asettaa vähävaraisten perheiden lapset eriarvoiseen asemaan. Toisen asteen opinnot ja ammattihaaveet voivat jopa kariutua, mikäli perhe ei voi hankkia nuorelle opiskeluun tarvittavia välineitä.
Yhteisvastuukeräyksen kokonaistuotosta 40 prosenttia ohjataan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelun tukemiseen Suomessa. Kokonaistuotosta 20 prosenttia kanavoidaan tähän tarkoitukseen Kirkon diakoniarahaston kautta, ja toiset 20 prosenttia ohjataan oman paikallisseurakunnan avustustyöhön.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) vie perille 60 prosenttia keräystuotosta. Maailman humanitaarisesta avusta alle kolme prosenttia (2018) menee koulutukseen. Siksi KUA painottaa työssään koulutusta.
Koulutus nostaa ihmisiä köyhyydestä
Koulutus on tärkeää yhteiskunnalliselle kehitykselle ja eriarvoisuuden vähentämiselle. Koulutus on avainasemassa, kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa ihmisiä köyhyydestä. Köyhyys puolestaan on edelleen yksi suurimmista esteistä lasten koulunkäynnille.
Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille maailman katastrofialueilla. Turvalliset koulurakennukset ja koulutetut opettajat auttavat lapsia toipumaan traumaattisista kokemuksista, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan elintärkeitä taitoja.
Piispa Peura: ”Vaarana on paluu menneisyyteen”
Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä toimiva Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura pitää lapsiperheiden köyhyyttä Suomessa laaja-alaisena ongelmana, jolla on kauaskantoisia seurauksia.
– Kokemus täydellisestä osattomuudesta ja ulkopuoliseksi jäämisestä painaa jälkensä nuoreen. Monet mahdollisuudet ja kyvyt jäävät käyttämättä ja unelmat toteutumatta. Lapsiperheköyhyyden ratkaiseminen tulisi ottaa painopisteeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.
– Suomessa edeltävät sukupolvet ovat kovalla työllä luoneet lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet saada hyvä koulutus perheen taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Nyt näköpiirissä on huolestuttavia merkkejä siitä, että otamme askelia taaksepäin. Esimerkiksi alueilla, joilla väestön määrä vähenee, nuorten mahdollisuudet kapenevat.
Yhtä lailla maailman katastrofialueilla koulutusmahdollisuuksien luominen lapsille ja nuorille on äärimmäisen tärkeää:
– Välittömän katastrofiavun jälkeen ihmisiä ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan on ryhdyttävä heti pitkäjänteisesti rakentamaan tulevaisuutta yhteistyössä heidän kanssaan. Niin Suomessa kuin katastrofien keskellä yhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia mahdollisuuksia erityisesti nuorille annetaan.
