Kirjoittanut
Kansanedustaja Teemu Keskisarja pitää älyllisesti epärehellisenä, että Israelilta vaaditaan ihmisoikeuksien kunnioittamista Hamasin kanssa käytävässä sodassa.
Kun tekee mielikuvaharjoituksen ja kirjoittaa mielessään ”toteutumatonta historiaa”, niin nykyhetkestä tulee selkeämpää ja ymmärrettävämpää, uskoo populaarina historioitsijana itsensä läpi lyönyt kansanedustaja Teemu Keskisarja.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja (ps) tekee ääneen lausutun mielikuvaharjoitteen, jossa hän yhdistää Suomen jatkosodan, Karjalan evakot ja Gazan kaistaleen.
– Jos 400 000 karjalaista olisi siirtynyt vaikkapa Haminan seudulle viidenkymmenen kilometrin suikaleelle ja sieltä sitten pommittaisivat raketeilla Neuvostoliittoa, tai myöhemmin Venäjää, ja olisivat myös samalla tukkanuottasilla muun Suomen kanssa, niin kyllähän joku Haminan Hamasin väkisinkin kitkisi kymmenen vuoden välein, Keskisarja mielikuvittelee.
Radio Dein Ex-Criminals -ohjelmassa tällä viikolla vieraillut perussuomalaisparlamentaarikko ei ole rinta rottingilla liittymässä niiden kansanedustajien joukkoon, jotka vaativat Gazaan humanitaarista tulitaukoa tai osallistuvat Lähi-idän rauhanmielenosoituksiin.
– Vasemmistolle Palestiina on perinteisesti lempilapsi. Vasemmiston piti saada jotain Chilen, Guatemalan ja Vietnamin tilalle, ja Palestiina sattui 1970-luvulla olemaan käden ulottuvilla.
”Hamas ei tavoittele rauhaa Israelin kanssa vaan rauhaa ilman Israelia.”
Kirkon koulutus ja tutkimus -yksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen korosti eilen Radio Dein Viikon debatissa, että kristityn tulee asettua sortotilanteessa aina sorretun puolelle ja puolustaa niitä ihmisiä, joiden ihmisoikeudet on viety.
Israelin-Hamasin sodassa sorrettujen asemassa ovat Komulaisen mielestä ennen kaikkea ihmisoikeusloukkauksista ja pommituksista kärsivät palestiinalaiset. Teemu Keskisarja ei tällaista tulkintaa suostu nielemään.
– Minusta on älyllisesti epärehellistä vaatia Israelilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, kun ihmisoikeudet eivät Gazaan mahdu. Käytännössä Gaza on melkein sama kuin palestiinalaiset.
Keskisarja huomauttaa, että Hamas nauttii Gazan palestiinalaisväestön keskuudessa vahvempaa kannatusta kuin yksikään maamme eduskuntapuolue suomalaisten keskuudessa.
– Hamas ei tavoittele rauhaa Israelin kanssa vaan rauhaa ilman Israelia. Ja he ovat tyytyväisiä vasta sitten, kun viimeinenkin juutalainen on siellä niitattu.
Raamatun historia ei ole Keskisarjan erityisalaa, mutta Vanhaa testamenttia ja alueen historiaa hän on siitä huolimatta kahlannut läpi. Uskonnollisen tradition perusteella hallintaoikeutta Gazaan on mahdotonta yksiselitteisesti osoittaa jollekin nykyiselle etniselle ryhmälle.
– Gazassahan on varmaan satakunta kansanryhmää, jotka ovat eläneet sillä alueella filistealaista moabiitteihin.
Yhtä asiaa Keskisarja on pohtinut paljon. Alueella 1940-luvun lopulta alkaen käydyt sodat tuntuvat muodostavan loppumattoman jatkokertomuksen.
Raamatun 1. Mooseksen kirjassa kuvataan Israelin kansan kantaisän Abrahamin poikien Iisakin ja Ismaelin välille revenneen juovan synty, joka tuntuu juontuvan tähän päivään saakka. Juutalaiset katsovat Iisakin lukeutuvan oman kansansa patriarkkoihin, kun taas Ismael on muslimeille erityisen tärkeä hahmo ja profeetta Muhammadin esi-isä.
– Mistä syystä sodat 1940-luvun lopun jälkeen – Israelin itsenäistyminen, Kuuden päivän sota 1967, Jom Kippur 1973 ja muut sen jälkeen – eivät pääty, toisin kuin esimerkiksi talvisota ja toinen maailmansota? Keskisarja kysyy.
Hänen mukaansa pysyvän rauhantilan jääminen haaveeksi ei ole kiinni alueen köyhyydestä tai resurssien puutteesta vaan pikemminkin siitä, mihin voimavaroja on käytetty.
– Muslimimaat ja myös länsi ovat syytäneet palestiinalaishallinnolle niin paljon rahaa, että rauhanomaisesti sillä olisi voinut kuivattaa Välimerestä Ahvenanmaan tai Kyproksen kokoisen pläntin. Mutta kaikki raha, henkinen tarmo ja uurastus menevät sotimiseen, kostamiseen ja katkeroitumiseen.
– Palestiinalaisten pitäisi ottaa oppia karjalaisista, jotka olivat maailman historian kaihoisimpia pakolaisia ja oppivat elämään sen menetyksensä kanssa säilyttäen silti kotiseuturakkauden ja ylpeyden.
Lohtuna Saarnaajan kirja
Teemu Keskisarja ei pidä todennäköisenä, että historiasta voisi ammentaa oppia Lähi-idän kriisin ratkaisemiseen.
– Historia toistaa itseänsä, mutta aina erilaisena ja siitä syystä elämä on niin katkeraa ja suloista, makeaa ja kirpeää – ja elämisen arvoista. Historiasta ei ole helppoa, eikä ehkä aina mahdollistakaan, oppia mitään, vaikka se säteilee sydämen sivistystä.
Kansanedustaja kertoo saavansa lohtua Saarnaajan kirjan toteamuksesta: Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan – mennyt on unohdettu, ja tulevakin unohdetaan kerran.
”Sotahistoria ei vakuuta siitä, etteivätkö suurmiehet voisi olla niin hulluja, että lähtevät leikkiin, jossa kaikki tuhoutuvat.”
Lohtua tarvitaan Keskisarjan mukaan erityisellä tavalla nykyisessä maailmantilanteessa, jossa ei ole takuita siitä, etteivät maailmalla käytävät sodat saattaisi eskaloitua.
– Pidän ydinsodan todennäköisyyttä merkittävänä, koska sotahistoria ei vakuuta siitä, etteivätkö suurmiehet voisi olla niin hulluja, että lähtevät leikkiin, jossa kaikki tuhoutuvat.
Keskisarjan maailmanlopunskenaarioissa katastrofiin voisi ajaa nimenomaan suurvaltojen johtajien hulluus tai yksinkertaisesti vain kykenemättömyys viileään harkintaan.
– Tällä hetkellä napin painaminen riippuu paitsi siitä, mitä tapahtuu Putinin harvan jakauksen alla, myös siitä, mitä miettii Valkoisessa talossa yli kahdeksankymppinen tutiseva muumio, joka on paljon huonommassa kondiksessa kuin Urho Kaleva Kekkonen vuonna 1981.
– Kumpikaan heistä ei pääsisi töihin Helsingin kaupungin liikennelaitokselle, ja silti he saavat luotsata ihmiskunnan ja luomakunnan kohtaloa.
Teemu Keskisarja Ex-Criminals -lähetyksessä
