Ilmestyessään paimenille enkeli käytti Jeesuksesta kolmea arvonimeä: Vapahtaja, Kristus ja Herra. Termit ovat tuttuja, mutta mitä ne oikein pitävät sisällään? Syvenny hetkeksi joulun kolmen suuren sanan äärelle.
”Vapahtaja” on hieman vanhaa suomea eikä sitä enää käytetä muuten kuin puhuttaessa Jeesuksesta. Alkukielen sana sōtēr tarkoittaa pelastajaa, vapauttajaa ja auttajaa. Kreikkalaiset käyttivät sitä muun muassa lääkäreiden, filosofien, valtiomiesten, hallitsijoiden ja keisarien arvonimenä. Myös juutalaiset puhuivat vapauttajista ja auttajista. Vanhassa testamentissa tämän arvonimen saivat jotkut tuomarit ja kuninkaat, koska he vapauttivat Jumalan kansan, Israelin, muiden kansojen ahdisteluista. Varsinainen vapauttaja ja pelastaja on kuitenkin Herra.
Jeesuksen aikaan Israel eli Rooman valtakunnan alaisuudessa. Kansa oli menettänyt itsenäisyytensä. Jotkut toivoivat, että juutalaiset olisivat nousseet kapinaan miehittäjävaltaa vastaan. Ehkä he odottivat tuomareiden kaltaista vapauttajaa. Mutta Jeesus ei vastannut heidän odotuksiaan. Hänestä ei tullut poliittista vapauttajahahmoa. Hän syntyi maailmaan vapauttaakseen meidät synnin, kuoleman ja Paholaisen vallasta.
Jeesus oli kauan kaivattu Messias
Toinen enkelien Jeesuksesta käyttämä arvonimi on ”Kristus”. Kreikan sana khristos tarkoittaa kirjaimellisesti voideltua. Se on kreikan kielen vastine hepreankieliselle sanalle ”messias”. Sanan vanhatestamentillinen tausta on se, että kuninkaat ja papit voideltiin öljyllä virkaansa.
Vanhan testamentin historialliset kirjat osoittavat, että Jumalan kansa ja sen johtomiehet rikkovat ja kapinoivat yhä uudelleen Jumalaansa vastaan. Luopuessaan Jumalasta kansa joutuu vaikeuksiin. Vieraat kansat hyökkäävät sitä vastaan, ja lopulta se joutuu Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen.
Näissä vaiheissa alkoi viritä toivo Jumalan lähettämästä Messias-kuninkaasta, joka perustaisi Jumalan valtakunnan ja tulisi hallitsemaan sitä. Uusi testamentti todistaa, että Jeesus on tämä Vanhan testamentin lupaama Messias, Kristus. Hän perusti kuninkaallisen valtakuntansa noustuaan kuolleista ja astuttuaan Isän oikealle puolelle taivaissa. Jeesuksen tunnustaminen Kristukseksi oli oleellinen osa ensimmäisten opetuslasten uskoa. Siitä he saivat nimensäkin: kristityt. Siitä on myös saanut joulu englanninkielisen nimensä Christmas, Kristuksen juhla.
Taivaan ja maan valtias
Kolmas arvonimi on ”Herra”. Kreikan kyrios tarkoittaa sellaista, jolla on valtaa tai auktoriteettia. Tätä nimitystä voidaan käyttää kenestä tahansa, joka on asemaltaan toisten yläpuolella. Uudessa testamentissakin tämä sana esiintyy tässä tavallisessa merkityksessä. Kyrios voi olla talon herra, palvelijoiden isäntä, perheen isä, esimies tai viinitarhan tai varsan omistaja.
Mutta ennen kaikkea kyrios on Jumalan nimi. Jumalan kutsuminen Herraksi tarkoittaa sen tunnustamista, että hän on koko maailmankaikkeuden valitas, taivaan ja maan Herra.
Myös Jeesus saa tämän arvonimen. Tämä oli ensimmäisten kristittyjen lyhyt ja ytimekäs uskontunnustus. Sillä he tarkoittivat paitsi sitä, että Jeesuksella on valta taivaassa ja maan päällä, myös sitä, että hän on itse ihmiseksi tullut Jumala.