Kirjoittanut
Saksan Fürthissä järjestettiin 40 minuutin jumalanpalvelus, jonka sisältö oli 98-prosenttisesti tekoälyn tuottamaa.
AP Newsin mukaan kesäkuinen jumalanpalvelus oli osa luterilaisten Deutscher Evangelischer Kirchentag -suurtapahtumaa, joka tänä vuonna järjestettiin Fürthin ja Nürnbergin kaupungeissa. Tekoäly oli yksi tapahtuman teemoista yhdessä ilmastonmuutoksen ja Ukrainassa käytävän sodan kanssa.
Tekoälyn luoma jumalanpalvelus herätti niin suurta kiinnostusta, että mukaan haluavien jono kiemurteli pitkänä kirkon oven ulkopuolella.
Tekoälyn oli valjastanut hengelliseen työhön 29-vuotias Jonas Simmerlein, Wienin yliopiston teologi ja filosofi.
Alttarin yläpuolelle asennetulle näytölle oli heijastettu neljä keinopapin hahmoa, jotka luotsasivat jumalanpalvelusta eteen päin.
Yksi keinopapeista aloitti jumalanpalveluksen ilmeettömin kasvoin ja monotonisella äänellä kiittämällä rakkaita ystäviä kunniasta olla paikalla ja mahdollisuudesta saada edustaa ensi kertaa tekoälyä Kirkkopäivillä.
Simmerleinin mielestä ChatGPT onnistui luomaan varsin vakuuttavan liturgian, jossa oli mukana psalmeja, musiikkia, rukouksia ja siunauksia. Saarnassaan tekoäly puhui menneen jättämisestä taakse, nykyhetken haasteisiin keskittymisestä, kuolemanpelon voittamisesta ja siitä, ettei uskoa Jeesukseen Kristukseen tule menettää.
AP Newsin uutisen mukaan kirkkoväki kuunteli palveluksen antia tarkkaavaisesti.
Jotkut tallensivat tapahtumia innostuneesti matkapuhelimillaan, kun toiset suhtautuivat niihin kriittisemmin, eivätkä esimerkiksi yhtyneet ääneen luettaviin rukouksiin.
Luterilaiseen, 31-vuotiaaseen pastoriin, Marc Janseniin, kokeilu teki vaikutuksen. Hän oli tuonut kirkkoon mukanaan ryhmän teinejä omasta seurakunnastaan.
Pastori kertoo jumalanpalveluksen olleen ennakko-odotuksiinsa nähden positiivinen yllätys. Hänestä tekoälyn kieli toimi hyvin, vaikkakin se oli hieman epätasaista.
Jansen kuitenkin kaipasi tunnetta ja hengellisyyttä, jotka hänellä itsellään kuuluvat olennaisesti saarnan sisältöön.
Jumalanpalvelukseen osallistui myös teknologian etiikan tutkija Anna Puzio, 28, Twenten yliopistosta Hollannista. Hänestä tekoäly sopii hyvin uskonnon harjoittamiseen, koska se tuo palvelut entistä helpommin saataville. Vahdittava on kuitenkin sitä, ettei tekoälyllä levitetä vain yhtä mielipidettä.
Simmerlein ei halua tekoälyn korvaavan hengellisen työn tekijöitä. Pikemminkin hän toivoo tekoälyn auttavan heitä arkisessa seurakuntatyössä.
– Jotkut pastorit etsivät inspiraatiota kirjallisuudesta. Miksi he eivät kysyisi tekoälyltä ideoita seuraavaan saarnaansa? Toiset haluavat enemmän aikaa seurakuntalaistensa hengelliseen ohjaukseen. Kun ChatGPT tekee saarnan, aikaa jää muihin tärkeisiin tehtäviin.
– Tekoäly valtaa vähitellen elämäämme. Siksi on hyödyllistä oppia käsittelemään sitä.
AP Newsin artikkelin mukaan kokeellinen jumalanpalvelus näytti myös rajat tekoälyn seurakuntakäyttöön. Uskovien ja välillä ei ollut todellista vuorovaikutusta. Keinopappi ei esimerkiksi kyennyt reagoimaan yleisön nauruun, kuten ihmispastori olisi voinut tehdä.
– Pastori elää keskellä seurakuntaisiaan. Hän tuntee heidät syntymästä lähtien – ja lopulta hautaa heidät.
– Tekoäly ei pysty siihen. Se ei tunne seurakuntaa, Simmerlein toteaa.
Lähteet: AP News, Mikrobitti ja Stara.fi
