Pelko ja toivottomuus värittävät monen afgaanin elämää. Varsinkin kristityt pelkäävät henkensä edestä. Kristilliset tv-ohjelmat lohduttavat ja rohkaisevat ahdingossa olevia.
Afganistanissa on eletty talibanien valtaannousun jälkeen vaikeita vaiheita. Sadat tuhannet ovat lähteneet maasta päästäkseen turvaan. Maahan jääneistä hallitukselle työskennelleet ja kristityt piileskelevät väkivaltaiselta ääriliikkeeltä säilyttääkseen henkensä.
Kristillinen satelliittitelevisiokanava SAT-7 Pars on saanut paljon katsojapalautteita maan tilanteeseen liittyen.
– Olemme muuttaneet kuukauden aikana useisiin maakuntiin paetaksemme Talibania. Tällä hetkellä olen itse toisessa maakunnassa ja vaimoni ja poikani ovat toisessa maakunnassa, hallitukselle työskennellyt katsoja kertoo.
Valontuojana afgaanikristityille
Saksassa asuva afgaanipastori Noorullah Noor on saanut kristityiltä vastaavanlaisia hätäviestejä. Viikoittaisia Facebook-livelähetyksiä pitkään tehnyt pastori on keskittynyt viime aikoina tuomaan nimensä (noor = valo) mukaisesti valoa erityisesti afgaanikristityille.
– Yksi suuri tehtäväni on kertoa, etteivät he ole yksin, ettei heitä ole unohdettu, vaan heidän puolestaan rukoillaan.
Noor toimii apulaispastorina Hampurin iranilais-afganistanilaisessa seurakunnassa ja kuuluu kristillisiä radio- ja TV-ohjelmia tuottavaan Pamir Ministries -järjestöön.
Hän oli lokakuun alussa IRR-TV:n studiolla Keravalla kuvaamassa Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) kustantamaa darinkielistä Kristuksen seuraaminen -ohjelmasarjaa, joka käsittelee kristinuskon perusasioita synnistä kasteeseen ja rukouksen merkitykseen. Sarjan tuottaa Sansan Mikael Tunér, ja se lähetetään tulevaisuudessa SAT-7 Pars -kanavalla.
Noor pyrkii osaltaan kasvattamaan afgaanikristityistä uskossaan vahvoja, jotta he voisivat toimia tulevaisuudessa raamatunopettajinakin. Lujaa uskoa tarvitaan varsinkin nyt vainojen keskellä.
Nuorten tulevaisuus on synkkä
Noorullah Noor varttui Afganistanissa, joten hän ymmärtää tilanteen, jossa afgaanit nyt elävät. Hän työskenteli Neuvostoliiton tukemalle kommunistihallitukselle ja joutui lähtemään Afganistanista muslimisissien päästyä valtaan 1990-luvun alussa.
Kristinusko kiinnosti Nooria kovasti jo Afganistanissa, mutta hänestä tuli kristitty vasta Euroopassa asuessaan vuonna 1997. Elämä muuttui täysin ja miehestä tuli hengellisen työn tekijä.
– Elämäni olisi ollut erilaista, jos olisin tullut kristityksi Afganistanissa, Noor vakavoituu.
Hän tietää pelon ja toivottomuuden, jotka värittävät nyt monien afgaanien elämää.
– Ihmiset eivät ole menettäneet vain toivoaan, vaan myös työpaikan ja sen myötä koko elämänsä. Heillä ei ole mitään jäljellä. Esimerkiksi entinen insinööri saattaa joutua kadulle kerjäämään.
– Jos talibanit saavat pitää vallan, Afganistanin tulevaisuus on synkkä, sillä heidän tapansa ja lakinsa eivät kehitä maata. Afganistanin lapsilla ei ole tulevaisuuden toivoa, kun heiltä viedään mahdollisuus opiskella, Noor suree.
Vain Jumala voi tuoda rauhan
Monet afgaanikristityt ovat pyytäneet muistamaan heitä rukouksin.
– Rukoilkaa meidän puolestamme, että pääsemme mahdollisimman pian turvaan. Päivä päivältä kuolema lisääntyy kotimaassamme, eräs SAT-7 Parsin katsoja vetoaa.
Afganistan tarvitsee esirukouksia, että mahdollisimman moni ahtaalla oleva voisi löytää toivon paremmasta tulevaisuudesta ja kokea rauhaa pelkojen keskellä. Jumalan antama rauha kestää taisteluiden keskelläkin eikä häviä silloinkaan, kun ihminen joutuu kohtaamaan kuoleman silmästä silmään.
Jumalan valtakunta on rauhan valtakunta. Siksi on tärkeää rukoilla sen valtakunnan tulemista Afganistaniin.
– Ihmisillä ei ole valtaa tuoda rauhaa Afganistaniin, vain Jumala voi tehdä sen, Noorullah Noor sanoo.
Elina Uusikylä
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2021.