Kirjoittanut
Ylellä nähty Uskontojen yhteinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta -tv-lähetys on herättänyt sosiaalisessa mediassa kommenttien vyöryn. Islam-seurakunnan edustajan nostaminen rukoilijoiden joukkoon on hämmentänyt osaa kirkkokansasta.
Sunnuntaina Helsingin Alppilan kirkossa pidetyssä tilaisuudessa nähtiin ja kuultiin television välityksellä uskontojen yhteinen rukous rauhan puolesta Ukrainassa.
Mukana tilaisuudessa oli edustus luterilaisesta, ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta. Lisäksi rukoilemaan pääsivät edustajat Suomen Babtistikirkosta, juutalaisesta seurakunnasta sekä Islam-seurakunnasta. Yle Areenasta rukoushetki löytyy kategorista ”televisiojumalanpalvelukset”.
– Yhdessä seurakunnan kanssa pohdittiin, ketä tahoja tähän olisi hyvä saada mukaan. Mietittiin, mitkä ovat ne uskontokunnat, jotka ovat keskeisessä roolissa Ukrainassa. Tämä ohjasi valintoja. Haluttiin laaja edustus, perustelee Ylen televisiojumalanpalveluksista vastaava ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkkohallituksesta.
Koska aika televisiojumalanpalveluksen lähetysaika on rajattu, kaikkia mahdollisia kristillisiä eikä muita uskontokuntia edustavia tahoja ollut Saareksen mukaan mahdollisuutta kutsua mukaan.
– Voidaan ajatella, että muut uskonnot olivat luterilaisten vieraina. Sehän alkoi kolmiyhteisellä siunauksella ja siihen myös päättyi.
Luterilaisesta kirkosta tuttua Apostolista uskontunnustusta ei sunnuntain rukoustilaisuudessa kuultu.
– Jos mukana on muiden uskontokuntien edustajia, on ymmärrettävää, että uskontunnustusta ei käytetä.
”Tässä on katsottu sitä, mitkä tahot ovat Ukrainassa merkittäviä toimijoita.”
Saares kertoo saaneensa jumalanpalveluksesta runsaasti palautetta, josta ”yhdeksänkymmentä prosenttia on positiivista”.
– On muutama palaute, jossa on kritisoitu sitä, että islam oli mukana. Yhdessä palautteessa kritisoitiin sitä, että oli katolisia mukana. Eli meillä on valitettavasti ihmisiä, joille jo pelkästään katolinen kirkko näyttää olevan punainen vaate.
Pelkästään Radio Dein Facebook-seinälle aiheesta oli tiistaiaamuun mennessä lähetetty kolmisen sataa kommenttia, vaikka radioasema ei edes lähettänyt Alppilan kirkon jumalanpalvelusta.
”Minusta on ehdottoman hyvä, että muslimit ja kristityt edistävät yhdessä rauhaa, mutta ei ehkä ole ihan korrektia kutsua muslimia rukoilemaan kirkon alttarin ääreen. Varsinkin kun teksti, jonka hän rukoili, sanoo, että vain Allah on oikea jumala ja pyydettiin varjelusta vihan alaisten ja eksyneiden tieltä, jotka tulkitaan islamin piirissä usein tarkoittavan juutalaisia ja kristittyjä”, kirjoittaa luterilaisen kirkon pappi Timo Pöyhönen kommentissaan.
Usea kommentoija ihmettelee, miksi eri uskontoja yhteen tuovan solidaarisen rauhaneleen näyttämöksi valjastettiin jumalanpalvelus. Ekumeenisia jumalanpalveluksia on Ylellä lähetetty aiemminkin, mutta silloin kyse on ollut erilaisten kristillisten tahojen yhteistyössä toteuttamista jumalanpalveluksista. Tarkalleen ottaen sunnuntain tilaisuus ei ollut jumalanpalvelus vaan rukoushetki, mutta läheyksen sijoittaminen perinteiselle jumalanpalvelukselle varatulle ohjelmapaikalle tuntuu sekoittaneen monen kirkkokansalaisen ajatukset.
Somekommenteissa hämmästellään ekumeniakäsitteen venyttämistä kristillisten kirkkojen ja tunnustuskuntien yhteistyöstä kokonaan eri jumalia palvovien uskontojen yhteisiksi menoiksi.
– Ekumeniaa ei venytetty, koska ekumenia on aina kristillisten kirkkojen yhteistyötä. Ekumenia ja uskontodialogi ovat eri asioita. Yhteistyö juutalaisen yhteisön ja esimerkiksi islam-seurakunnan kanssa kuuluu uskontodialogin puoleen, Saares määrittelee tilannetta.
– Tässä on katsottu sitä, mitkä tahot ovat Ukrainassa merkittäviä toimijoita. Kun Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerin [Mayvor-Wärn Ranckenin] kanssa mietittiin, mikä olisi nimenomaan Ukrainassa luonteva taho edustamaan vapaita kirkkokuntia, todettiin, että babtistit ovat maassa merkittävä toimija. Samoin kuin juutalaiset ovat merkittävä vähemmistö Ukrainassa.
Uskontojen yhteinen tv-jumalanpalvelus Yle Areenassa
