Timo Junkkaala korostaa kristinuskon keskeistä roolia suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Hän kritisoi pyrkimyksiä rajata kristillinen näkökulma pois julkisesta keskustelusta ja kannustaa kristittyjä ilmaisemaan vakaumuksensa.
Timo Junkkaala ei usko, että kristillistä uskoa voi irrottaa suomalaisesta tai länsimaisesta maailmasta.
– Uutinen, jonka mukaan koululaiset eivät päässeet kuuntelemaan barokkikonserttia sen kristillisen sanoman takia, herätti huomaamaan, että kristillinen usko on koko kulttuurimme pohja, Junkkaala toteaa.
”On erikoista, että muut ideologiat näyttävät sopivan kouluun. ”
Veto vastakkaiseen suuntaan on voimakasta.
– On erikoista, että muut ideologiat näyttävät sopivan kouluun. Kaikesta muusta paitsi yhteisestä kristillisestä pohjastamme voi puhua. Se on merkillinen vinouma.
Vuonna 2015 Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Junkkaala on kirkkohistoriasta väitellyt teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Työuransa aikana hän työskenteli eri tehtävissä Ylioppilaslähetyksessä ja Suomen Raamattuopistossa. Junkkaala toimi pitkään Perusta-lehden päätoimittajana ja on kirjoittanut useita pääasiassa kirkkohistoriaan liittyviä kirjoja.
Mitä jäisi jäljelle?
Jos kristinuskon riisuisi pois, mukana menisivät oikeastaan myös lukutaito ja koululaitos. Kirkko opetti aikoinaan kansan lukemaan, ja ensimmäiset koulut olivat kirkon kouluja. Samoin putoaisi pohja sosiaalisen hyvinvoinnin yhteiskunnalta. Kristinusko toi tullessaan sen lähimmäisenrakkauden, johon heikommista huolehtiminen perustuu.
Kun rutto kaatoi kansaa antiikin aikana, kristityt auttoivat muitakin kuin omiaan. Jopa kristinuskoa vastustanut keisari Julianus, joka pyrki palauttamaan Rooman vanhat uskonnot, joutui toteamaan, että kristittyjen palvelualttius on auttanut kristinuskon leviämistä.
Kristillinen usko on vahvasti läsnä lähes kaikessa vanhassa musiikissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.
– Ihminen ei voi ymmärtää esimerkiksi Seitsemää veljestä, jos hän ei tunne Raamattua.
Esimerkki kristinuskon ja sen vaikutuksesta syntyneen kulttuurin erottamattomuudesta löytyy Neuvostoliitosta.
– Kristinuskoa ei saanut siellä pitää esillä. Maassa oli kuitenkin muutamia kirjallisuuden yliopisto-opettajia, joiden opetuksessa kristinuskon sanoma oli mukana, koska se oli niin olennainen osa kirjallisuuden historiaa. Näin he pystyivät ylittämään ateistisen yhteiskunnan kiellot.
Miten keskustella?
Timo Junkkaalan mielestä kristittyjen olisi yhteiskunnallisessa keskustelussa hyvä ilmaista oma vakaumuksensa.
– On sääli, jos ne, joilla on kristillinen vakaumus, vaikenevat. Kyllä heidän äänensä pitäisi kuulua, mutta ei riidanhaastamismielessä vaan rakentavasti.
– Näkemykset pitää esittää perustellusti. Päivittely ja paheksuminen eivät johda hyvään tulokseen.
”Emme saa luovuttaa kristillisiä juhlia niille, jotka haluavat muuttaa ne toisenlaisiksi.”
Tilanteet tulevat lähelle. Junkkaalan lapsenlapsen päiväkodin joulujuhlissa laulettiin joululaulua siihen saakka, kunnes jotain säkeistöä ei voitu esittää sen sisältämän kristillisen sanoman takia.
– Kyllä se tietysti ärsytti, ja ajattelen, että asioihin on hyvä puuttua. Jos sen voisi tehdä ystävällisesti, niin sen parempi. Kova tunnereaktio voi haitata asian eteenpäin viemistä.
Junkkaala toteaa myös, että onneksi hänellä on päinvastaisiakin kokemuksia toisesta päiväkodista, joka toimii kirkon yhteydessä. Juhlapyhien kristillinen perintö on ympärivuotinen kamppailu. Junkkaala ei haluaisi hukata pyhäinpäivää Halloweenille eikä pääsiäistä vain tipuille ja rairuoholle.
– Täytyy pitää huoli siitä, että juhlien varsinainen sanoma ja merkitys, kuoleman voittaminen, on esillä. Emme saa luovuttaa kristillisiä juhlia niille, jotka haluavat muuttaa ne toisenlaisiksi.
Ymmärtävien ääni kuuluu myös
Onneksi niille, jotka pyrkivät hautaamaan kristillisen perintömme, löytyy vastaääniäkin. Monet ovat oivaltaneet, että uskossa Jumalaan on pohja, jolle voi rakentaa sekä yksityisen ihmisen että koko kansakunnan elämän.
– Tunnettu filosofi Jürgen Habermas, joka lienee tunnustautunut ateistiksi, on sanonut: ”Kristinusko, ei mikään muu, on perimmäinen perusta vapaudelle, omalletunnolle, ihmisoikeuksille ja demokratialle, länsimaisen sivilisaation tuntomerkeille. Vielä tänäkään päivänä meillä ei ole muita vaihtoehtoja. Me jatkamme itsemme ravitsemista tästä lähteestä. Kaikki muu on postmodernia jaarittelua.”
– Kuuluisa venäläinen kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn totesi Templeton-palkinnon myöntämisen yhteydessä, että 60 miljoonaa henkeä nielleen vallankumouksen syynä oli se, että ihmiset olivat unohtaneet Jumalan.
– Oli mukava havaita, kuinka arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman korosti jokin aika sitten Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan kristinuskon myönteistä merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.
– Me laskemme ajanlaskumme Jeesuksen syntymästä, heilutamme lipussamme hänen ristiään ja koristamme samalla tunnuksella myös hautamme. Kaikki se kertoo, minkä varaan elämämme ja myös yhteiskuntamme on rakennettu, Junkkaala kiteyttää.
Teksti: Sofia Ziessler-Korppi, Kirsi Rostamon haastattelun pohjalta
* Kuuntele Timo Junkkaalan haastattelu Dei Plussasta (Kirsin kanssa, 25.2.2025).
* Haastattelu on julkaistu alun perin Aalloilla-lehdessä 1/2025. Tilaa lehdestä itsellesi näytenumero.
