Kirjoittanut
Monet ovat huolissaan siitä, että teknologiafirmat urkkivat tietoja kansalaisten elämästä. Sosiaalinen media on kuitenkin avannut lähetystyölle uusia mahdollisuuksia.
Internetin piti helpottaa ihmisten elämää tarjoamalla muun muassa rajattomat mahdollisuudet hakea tietoa. Nettiä hallitsevien jättiyritysten toiminta antaa kuitenkin viitteitä päinvastaisesta: mitä kokonaisvaltaisemmin käyttäjä sitoutuu virtuaaliseen maailmaan, sitä enemmän häntä tarkkaillaan – ja sitä enemmän nettiyhtiöt vaikuttavat käyttäjän valintoihin ja mielipiteisiin.
Lokakuussa Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin siitä, miten Facebookin ja Googlen keskeiset algoritmit vievät ”tahtomme, onnellisuutemme, totuuden ja sielumme”. Jutun otsikko oli Addiktion algoritmit, ja siinä kuvattiin miten Facebook ja Google on koodattu toimimaan siten, että sovellusten käyttäjät jäävät koukkuun esimerkiksi tykkäysten odottamisesta koituviin ”dopamiinpiikkeihin”. Googlen ja Facebookin toiminta perustuu ”täysin” ihmisten käyttäytymisen muokkaamiseen. Artikkelin väitteet ovat alan kovilta nimiltä: esimerkiksi Jaron Lanierilta, joka oli luomassa koko internetiä. Pähkinänkuoressa jutun viesti on, että hippinörttien unelma internetin vapaasta maailmasta ja internetsovelluksiin koodatut algoritmit ovat ”lähteneet käsistä”, eikä kukaan enää varsinaisesti hallitse niitä, ja pitkällä tähtäimellä virtuaalitodellisuus tekee ihmisistä onnettomia.
Sananvapaus uhattuna
Aihetta pohdittiin Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä 3.1. diplomi-insinööri Miikka Niirasen johdolla.
– Hallituksia on jo kaadettu Facebookin mahdollistamana, Niiranen kärjisti viitaten esimerkiksi Egyptin Hosni Mubarakin syrjäyttämiseen arabikevään aikana.
– Tuolloin sosiaalisen median roolia politiikassa vielä ylistettiin, muttei pitkään.
Niirasen kanavassa tarkasteltiin erityisesti, rajoittaako internetyhtiöiden monopolimainen asema konservatiivien sananvapautta. Esimerkiksi Google erotti vuonna 2017 naisten ja miesten eroista kirjoittaneen työntekijänsä James Damoren. Damore pohti, voisiko miesten suurempi määrä teknologiayhtiöissä johtua sukupuolien luontaisista eroista.
– Myös Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey on sanonut, etteivät yhtiön konservatiiviset työntekijät uskalla enää ilmaista mielipiteitään.
– Twitterin uusi sääntömuutos muun muassa kieltää ”deadnamingin” eli niin sanotun sukupuolenkorjausprosessin tehneen nimittämisen hänen aiemmalla nimellään, Niiranen selosti.
Käytännössä suurten yhtiöiden asenneilmapiiri on ajoittain johtanut sensuuriin ja mielipiteenvapauden rajoittamiseen.
– Irlannin aborttikansanäänestyksen alla toukokuussa 2018 Facebook lopetti kaikkien ulkomaisten aiheeseen liittyvien mainosten näyttämisen vaalivaikuttamisen pelossa. Google kielsi myös irlantilaisten mainokset aiheesta.
Vihamielisyyden painopiste vaihtunut
Business insider -lehden tilastoja esitellyt Niiranen kertoi myös, että Yhdysvaltojen suurissa medioissa, viihdeteollisuudessa ja IT-firmoissa työskentelee hyvin paljon demokraattipuolueen vasemman laidan väkeä.
– George Yanceyn tutkimusten mukaanyli 75 000 dollaria vuodessa ansaitsevien vihamielisyys konservatiivisia kristittyjä kohtaan on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuremmaksi kuin koskaan.
– Toisaalta kritiikin terä ei enää kohdistu ensisijaisesti konservatiivikristittyihin vaan aiheestakin epäilyttäväksi niputettuun äärioikeistoon ylipäänsä, Niiranen jatkoi.
Sosiaalisen median uhkakuvien lisäksi Niiranen halusi painottaa sen tarjoamia mahdollisuuksia. Etenkin lähetystyö on saanut netin myötä uudet näkymät.
– Varsinkin muslimien parissa tehtävään lähetystyöhön on avautunut aivan uusia mahdollisuuksia. Työtä voidaan tehdä sielläkin, minne ei fyysisesti päästä, kommentoi Medialähetys Sanansaattajien kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala yleisön joukosta.
