Kirjoittanut
Kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Talonen ei usko, että kristinusko korvautuisi Euroopassa islamilla, mutta uushenkisyydellä se saattaa korvautua.
Kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Talonen kävi Teologisten opintopäivien päätösluennossa läpi Euroopan maiden kirkkojen historiallista kehitystä.
Esimerkiksi Englannin anglikaaninen kirkko on romahtanut 1950-luvun lopusta alkaen siten, että vuonna 2018 enää 2 prosenttia englantilaisista nuorista aikuisista piti itseään anglikaaneina. Skotlannin presbyteerikirkkoa Talonen piti ”kirkollisen romahduksen laboratoriona”. Raju sekularisaatio on Talosen mukaan koettu myös Hollannissa, jossa kirkkoihin kuulumattomat ja muslimit muodostivat enemmistön jo vuonna 2017. Ortodoksinen ja roomalaiskatolinen kirkko ovat Talosen arvion mukaan selviytyneet Euroopassa paremmin kuin protestanttiset kirkot.
– Me 1970-lukulaisethan totuimme siihen, että Suomessa kirkkoon kuului yli 90 prosenttia, Talonen totesi.
Sen jälkeen väki on vähentynyt. Vuoden 2022 lopussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 65,2 prosenttia väestöstä.
– Nykyisten tilastojen valossa Suomen evankelis-luterilainen kirkko menee kovaa alas, ja vauhti tulee kiihtymään. Kaikella todennäköisyydellä kirkon jäsenmäärä on 2030-luvulle siirryttäessä enää 50 prosenttia.
Talonen sanoi, että väki vähenee myös kirkon herätysliikkeissä. Poikkeuksena on hänen mukaansa esikoislestadiolaisuus, jossa ”ongelmat ovat lähinnä logistisia”, eli miten saadaan kaikki autot parkkiin ja väki telttaan.
Talosen luennon aihe oli Kristinuskon tulevaisuus Euroopassa, mutta hän korosti ettei ole tulevaisuuden tutkija. Kirkkohistoriankaan perusteella ei hänen mukaansa ole helppo ennustaa kristinuskon tulevaisuutta.
– Se on täysin mahdotonta. Kirkkohistoria on täynnä aaltoja ja vaiheita.
– Yksi arvio on, että kristinusko vähitellen hiipuu. On kuitenkin myös mahdollista, että tapahtuu Jumalan yllätys.
– Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi, Talonen siteerasi virttä.
Ihmisten luottamus nykyiseen maallistuneeseen maailmankatsomukseen voisi Talosen mukaan romahtaa jonkin yllättävän tapahtuman takia. Sellainen voisi periaatteessa olla siemen herätykselle.
– Mitä Covid on vaikuttanut, tai Ukrainan sota? Talonen pohti.
– Missään tapauksessa uskonto ei häviä mihinkään, vaikka se voikin saada uusia muotoja. Uushenkisyyden nousu on esimerkki tästä.
Nyt myös islamin nousu ”murentaa” Talosen mukaan esimerkiksi Ruotsia ja Ranskaa.
– Mutta eivät eurooppalaiset länsimaiset miehet ja naiset käänny islaminuskoon, vaikka muslimien määrä kasvaa, Talonen arvioi.
– En usko, että kristinusko korvautuisi Euroopassa islamilla ainakaan lähimpien vuosikymmenten aikana. Sen sijaan se voi korvautua kyynisellä uusateismilla tai uskonnon korvikkeilla eli henkisyydellä ja vaihtoehtoisilla maailmankatsomuksilla.
– Voimme varustaa tulevaisuutemme kysymysmerkillä, jossa on usvaa ja sumua, Talonen kiteytti.
Perusta-lehden teologiset opintopäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 3.-5.1.
