Kirjoittanut
Lääketieteen tohtori Pekka Puska kyseenalaistaa oluen maistelukulttuurin. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Pekka Kääriäinen haluaisi vahvat oluet kauppoihin.
Suomen nykyinen alkoholilainsäädäntö on tullut voimaan vuonna 1994. Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee alkoholilain kokonaisuudistuspaketin eduskunnalle vielä tämän kevään aikana. Uusi alkoholilaki tulee voimaan vuoden 2017 alusta alkaen.
Alkoholilainsäädännön päivittämisessä kansanterveysdelliset ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja intressit asettuvat vastakkain. Ariel Neulaniemen isännöimässä Viikon debatissa monia kuohuttavaa aihetta käsittelivät Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johtajan paikalta eläköitynyt lääketieteen tohtori Pekka Puska ja Lammin Sahti -pienpanimon yrittäjä sekä Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen.
Kääriäinen uskoo valistukseen, Puska säätelisi kulutusta
Puskan mielestä suomalaisen alkoholipolitiikan olennaisin kysymys on, tuleeko alkoholilain muuttaminen lisäämään alkoholin kokonaiskulutusta, joka on jo nyt hänen mielestään korkealla tasolla. Hän on vakuuttunut siitä, että alkoholin helpompi saatavuus ja halvempi hinta lisää juomista ja sitä kautta myös alkoholiongelmia.
– Alkoholinkulutus yli 15-vuotiailla suomalaisilla on 11 litraa absoluuttista alkoholia vuodessa. Siitä pitäisi kyllä päästä selvästi alaspäin, Puska linjaa.
Kääriäinen sitä vastoin ei näe suomalaisten alkoholinkäyttöä yhtä suurena ongelmana.
– Vaikka ollaan kohtuullisen korkealla tasolla alkoholin kulutuksessa, niin ei olla kuitenkaan huippumaa, Kääriäinen tuo esiin.
Kääriäisen mielestä pelkästään alkoholituotteiden hinnan sääteleminen ja saatavuuden rajoittaminen ei voi olla alkoholipolitiikan ratkaisu, koska se vain lisää alkoholin tuontia Virosta, josta onkin hänen mukaansa tullut suorastaan suomalaisten ”kansanhuvi”. Kääriäinen uskoo valistuksen voimaan, jonka avulla hän uskoo saatavan pysyvämpiä tuloksia aikaan.
Panimoliiton puheenjohtajana ja pienpanimoyrittäjänä Pekka Kääriäinen pitää erityisen ongelmallisena, että julkisuudessa keskustellaan alkoholipitoisuuksista siinä missä hänen mielestään pitäisi puhua alkoholituotteiden mausta. Välillä on käyty yhteiskunnallista keskustelua oluen laimentamisesta, välillä sen myynnin siirtämisestä Alkoon.
Yrittäjä toisi vahvemmat oluet ja muut alle 13-prosenttiset alkoholituotteet elintarvikeliikkeisiin. Hän pitää valitettavana, että tällä hetkellä pienpanimot voivat myydä yli 4,7-prosenttisia alkoholituotteita vain ravintoloille ja Alkoihin.
Terveysvalistajana Pekka Puska puolestaan ajattelee, että vahvemman oluen ja viinien tuominen tuhansiin kauppoihin lisäisi ”vuorenvarmasti” alkoholin kulutusta ja samalla siitä aiheutuvia ongelmia.
– Lähes puolet suomalaisten alkoholinkäytöstä tulee oluesta, joten, jos oluen prosentteja nostetaan, myös ongelmat kasvavat, Puska huomauttaa.
”Tiukka säätely tekee sen, että alkoholi on mörkö, jota ei saa lapsille edes näyttää”
Lääketieteen tohtori Pekka Puska tuo esiin, että alkoholi aiheuttaa monenlaisia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Alkoholi aiheuttaa pelkästään kuolemantapauksia kymmenen kertaa sen verran mitä liikenne aiheuttaa, lisäksi tulevat 30000 sotepalvelujen käyttökertaa ja järjestyshäiriöt. Kyllä yhteiskunnan velvollisuutena on katsoa, miten näitä ongelmia voitaisiin vähentää ilman että mennään kieltolakiin. Asian ydin on se, kuinka paljon ihmiset saavat alkoholia eli etanolia eri tuotteista. Ei ihmisen elimistö tee eroa sen välillä, tuleeko se koskenkorvasta vai oluesta vai viinistä, Puska valistaa.
Elinkeinoelämän edustajana Pekka Kääriäinen harmittelee sitä, että kohtuudella juova enemmistö joutuu kärsimään alkoholia suurkuluttavan vähemmistön käytöksestä eli ”koko kansaa rangaistaan siitä, että joku juo”.
– Alkoholikuolemat pitää suhteuttaa. Jos verrataan hoitovirheisiin, niin niitäkin on 2000 vuodessa, eikä niistä pidetä kovin suurta meteliä, Kääriäinen huomauttaa.
Terveysvalistaja Puska korostaa, että alkoholipolitiikka tähtää siihen, että ihmiset eivät alkoholisoituisi. Ne ihmiset, jotka ovat jo alkoholisoituneet, eivät ole enää alkoholipolitiikan, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kohderyhmää. Hän myös painottaa, että alkoholin kohtuukäyttöönkin liittyy monenlaisia ongelmia.
Pekka Puska painottaa, että alkoholi on monesti ongelmien lähde myös suomalaisissa perheissä.
– Kun alkoholinkulutus on meillä korkealla tasolla, se näkyy meidän perheissä. Korkeaa kulutusta ja haittakulutusta pitää vähentää, se auttaa myös suomalaisia perheitä, hän tähdentää.
Pekka Kääriäinen puolestaan kertoo, että hänen lapsuudenperheessään alkoholi on ollut osa normaalia arkea.
– Alkoholi on aina ollut näkyvillä ja sitä on myös lapset saaneet maistaa. En ole sitä koskaan pitänyt ihmeellisenä asiana. Sitä ei mystisoida. Meidän tiukka sääntely tekee sen, että alkoholi on ikään kuin mörkö, jota ei saa lapsille edes näyttää. Näen sen hyvänä asiana, että pienestä pitäen opitaan, että sitä ei tarvitse kaikkea juoda, vaikka sitä saatavilla olisikin.
Pekka Puska ei usko, että Suomessa enää mystisoidaan alkoholia, vaan se on hänen mielestään tullut osaksi tavallista suomalaista elämää. Molemmat debatistit ovat alkoholin kohtuukäytön kannattajia.
Panimoliiton puheenjohtajana Kääriäinen on havainnut, että maistelukulttuuri on laajentunut Suomessakin jo viineistä oluisiin
– On ollut ilo nähdä, miten myös oluesta on nostettu esiin makutekijät. Suomihan on olutmaa. Meillähän kasvaa huonosti nuo rypäleet, Kääriäinen huomauttaa.
Puska kyseenalaistaa sen, miten maistelukulttuuri näkyy suomalaisissa lähiöissä, joissa juomatavat ovat hänen mielestään pitkälti samanlaisia kuin ennenkin.
– Kun katsoo suomalaista ”nykykulttuuria”, menee tuonne lähiöiden pubeihin, joissa on ne isot muovituopit, joista sitä samaa kaljaa vedetään koko ajan, niin ihmettelen, missä se kulttuuri on, Puska puuskahtaa.
Alkoholin kokonaiskulutus on tilastojen mukaan vähentynyt viime vuosina. Puskan mukaan tämä on pitkälti alkoholipolitiikan, ennen kaikkea verotuksen tiukentamisen ansiota. Kääriäisen mielestä positiivista kehitystä alkoholin kulutuksen suhteen on näkyvissä myös siinä suhteessa, että nuoret ovat raitistuneet viime vuosina. Heidän juomisensa on lisäksi vähemmän humalahakuista.
– Juomatavat muuttuvat hitaasti. Tämä tilanne, missä alkoholin kokonaiskulutus vähenee, epäsuorasti, joskin hitaasti vaikuttaa positiivisesti myös juomatapoihin, Puska uskoo.
Radio Dein alkoholidebatti kuullaan uusintana sunnuntaina 6.3. kello 20. Keskustelu Viikon debatin ohjelma-arkistossa: radiodei.fi/viikondebatti
Kommentoi aihetta Radio Dein facebookissa
