Lastensuojelusta keskusteltaessa korostuvat usein kielteiset asiat, vaikka siinä tapahtuu myös paljon hyvää. Moni lapsena huostaanotettu on löytänyt paikkansa elämässä, toteavat Parikanniemen lastenkodin johtaja ja säätiön toiminnanjohtaja.
Lastensuojelussa tapahtuvat kielteiset asiat, esiin tulleet vääryydet ja lastensuojelulain uusimisen tarve saavat ajattelemaan, että lastensuojelussa kaikki on mennyt huonosti. Lastensuojelussa on tapahtunut paljon myös hyviä asioita.
Suomessa on tällä hetkellä sijoitettuna kodin ulkopuolelle jopa yli 18 000 lasta. Tähän määrään mahtuu erilaisia tapoja hoitaa huostaanotettuja lapsia.
Kun asiasta keskustellaan, useimmiten kaksi ryhmää joutuvat olemaan hiljaa eli päätösesityksiä tekevät sosiaalityöntekijät ja suoraa lastensuojelutyötä tekevät. Lasta suojellaan myös tällä tavalla. Yksi hyvä asiantuntijaryhmä ovat ne aikuiset, jotka ovat olleet lapsena huostaanotettuina tai lastenkodissa ja sen jälkeen löytäneet paikkansa elämässä ja integroituneet yhteiskuntaan.
Yksi hyvä asiantuntijaryhmä ovat ne aikuiset, jotka ovat olleet lapsena huostaanotettuina tai lastenkodissa ja sen jälkeen löytäneet paikkansa elämässä ja integroituneet yhteiskuntaan.
Mitä monet tällaiset henkilöt korostavat hyvänä asiana lastensuojelussa? Ne ovat hyvin perinteisiä asioita, jotka nousevat arvoista, terveestä järjestä ja opituista kokemuksista. Mistä he kiittävät? Hyvin yksinkertaisista asioista. Rakkaudesta ja rajoista, katseesta ja kiitoksesta sekä läheisyydestä ja lohdutuksesta.
Aikamme harjaava curling-kasvatus ei ole onnistunut auraamaan lapselle kokemusta aikuisesta, joka rakastaa asettamalla rajoja. Jos eivät aikuiset tätä tee, lapsi joutuu liian pienenä kantamaan vastuuta. Lapsi ei kaipaa mitään niin paljon, kuin että hänet huomataan. Katsotaan silmiin ja kunnioitetaan. Otetaan mukaan yhteyteen ja kiitetään enemmän kuin arvostellaan virheistä.
Suomalaisen yhteiskunnan yhden kivijalan eli perheyhteisön heikentyessä liian monet lapset menettävät sen mukana tulevan läheisyyden. Lapsen aika on aina nyt. Hukassa oleva vanhemmuus pakottaa lapsen ottamaan roolin, joka ei hänelle kuulu. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös lohdutus ja lupa olla lapsi.
Kirjoitus on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä toukokuussa 2024 ja Kotimaa-lehdessä 15/12.4.2024.
