Lasten tarinat sekä Raija ja Henrik Ohliksen työsarka Parikanniemen lastenkodissa innostivat savonlinnalaista kirjailijapappia Teuvo V. Riikosta kirjoittamaan teoksen Silitä minut ehjäksi. Raija ja Henrik Ohlis tiivistävät vuosien kasvatusmetodinsa kolmeen sanaan: rakkaus, rajat ja rukous.
– Koskaan ei kannata menettää toivoaan, sanoo Henrik Ohlis.
Hän on vaimonsa Raijan kanssa työskennellyt Parikanniemen lastenkodissa neljä vuosikymmentä. Raija ja Henrik Ohlis aloittivat Parikanniemen lastenkodissa tuoreena avioparina vuonna 1973. Nyt on edessä eläkkeelle siirtyminen.
– Vaikeista olosuhteista tulleen lapsen olo voi kohentua, kun hän saa turvallista huolenpitoa, Ohlikset sanovat.
Teuvo V. Riikoselle on lastenkoti tuttu jo nuoruudesta kesätyöpaikkana ja myöhemmin säätiön hallituksen jäsenenä. Hänestä tuli Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja elokuussa vuonna 2012.
– Kirja on ensisijassa tarina hylätystä lapsesta, joka saa lastenkodissa rakkautta, hoivaa, kosketusta ja lämpöä, kertoo Riikonen.
– Osa lähtee kodista ovet paukkuen, mutta tulee takaisin ehkä aikuisena kiittäen. Toiseksi, kirja on kertomus Ohliksen pariskunnasta. Kivusta, sitoutumisesta, kiitollisuudesta, luopumisesta ja väsymisestäkin, Riikonen luettelee.
Ryhmiä ja yksityishenkilöitä
Kirja kertoo myös lastensuojelutyön historiaa vuosikymmenten ajalta. Se valottaa lisäksi sitä, keitä ovat ne tukijat ja ystävät, jotka ovat olleet työn takana ja taanneet sen toimintamahdollisuudet tiukkoinakin aikoina.
Eri puolilla Suomea on rukoilevia ja taloudellista tukea lahjoittavia henkilöitä. Seurakunnissa on ryhmiä, joiden tarkoitus on lastenkodin avustaminen.
Lastenkodilla on salaisia tukijoita. Entinen rallikuski Ari Vatanen on antanut helikopterikyytiä lapsille, laulaja Juha Tapio on pitänyt hyväntekeväisyyskonsertteja, samoin sopraano Johanna Rusanen, jonka isoäiti kuului Parikanniemen ystäviin.
Uukuniemen herätys taustalla
Parikanniemen orpokoti perustettiin vuonna 1915 Etelä-Karjalan Uukuniemelle. Kun Uukuniemi jäi Venäjän puolelle, koti siirtyi Etelä-Savoon Ristiinaan. Vuonna 1964 nimi muutettiin Parikanniemen lastenkodiksi, koska lapset eivät useimmiten olleet orpoja vaan sosiaalisesti orpoja, joiden vanhemmilla ei ollut edellytyksiä hoitaa omia lapsiaan.
Orpokodin talous nojaa kuntien sitoumuksiin, mutta edelleen myös lahjoitusvaroihin. Kodissa on paikat 21 lapselle, jotka on jaettu kolmeen seitsemän lapsen yksikköön. Näin kodinomaisuus ja omahoitajuus toteutuvat.
Kodin taustalla on niin sanottu Uukuniemen herätys, jonka keskushahmona oli horrossaarnaaja Helena Konttinen.
Vaikuttajia olivat myös muun muassa Matti Pitkänen ja evankelista Erkki Leminen. Sosiaalisen työn rinnalla orpokodissa on kulkenut koko ajan hengellinen julistustyö. Vuosittaiset Orpokotijuhlat kokoavat Saaren kirkolle Parikkalaan tuhansia kävijöitä.
Kirjan Silitä minut ehjäksi on kustantanut Parikanniemen Ystävät ry.
