Nuorten terveystapatutkimus jaksolta 2011–2013 osoittaa, että sekä nuorten tyttöjen että poikien keskuudessa raittius on nouseva trendi
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos uutisoi joulukuun lopulla, että monet alkoholinkäyttöön liittyvät haitat ovat laskussa. THL:n mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2014 sataprosenttisena alkoholina 11,2 litraa 15-vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Vähennystä kokonaiskulutukseen oli noin kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Trendi on nouseva etenkin nuorten keskuudessa, sillä raittiiden nuorten osuus on kasvanut viime vuosina kaikilla kouluasteilla. THL:n mukaan esimerkiksi vuosina 2000–2015 vähintään kerran kuukaudessa itsensä tosi humalaan juovien peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisten osuus on laskenut reilusta neljänneksestä kymmeneen prosenttiin. Tätä tukee myös Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimukset, joiden mukaan vuonna 2013 raittiiden nuorten osuus 12–16-vuotiaista tytöistä ja pojista oli suurimmillaan koko 2000-luvun aikana. Vuosituhannen alussa esimerkiksi 14-vuotiaita raittiita tyttöjä oli alle 40 prosenttia, kun viimeisten tulosten mukaan heitä on lähes 70 prosenttia.
Samaan aikaan nuorten alkoholin käytön vähenemisen kanssa aikuisten alkoholin käytöstä johtuvat sairaudet ja avohoito ovat sitä vastoin lisääntyneet. THL raportoi, että erikoissairaanhoidon avohoidossa alkoholisairauksista kärsivien potilaiden määrä on kasvanut noin 14 prosenttia vuosina 2010–2014. Vastaavana ajanjaksona alkoholisairauksien kirjattujen poliklinikkakäyntien määrä on kasvanut 33 prosenttia. Alkoholin käyttö aiheuttikin arviolta noin 1,4 miljardin euron välittömät haittakustannukset vuonna 2013. Päihdetilastollisen vuosikirjan raportissa haittakustannuksiin on laskettu mukaan muun muassa terveydenhoitoon, sosiaalipalveluhin, oikeusjärjestelmään ja vankeinhoitoon, rikosten torjuntaan ja rikosvahinkoihin, sekä onnettomuuksiin littyviä tekijöitä.