Hyvässä tunnesuhteessa ihminen kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Parisuhde on ennen kaikkea tunnesuhde. Mutta mikä neuvoksi, kun yhteys pätkii?
Kaikkiin tunnesuhteisiin kuuluvat myös katkoskohdat, jolloin yhteys pätkii eivätkä osapuolet koe tulleensa kohdatuiksi.
– Ratkaisevaa suhteen laadun kannalta on se, miten toimimme sen katkoskohdissa, toteaa paripsykoterapeutti, psykologi Hanna Pinomaa.
Pinomaa toi tunnekeskeisen pariterapian Suomeen 2000-luvun alussa. Hän kertoo esimerkin katkoksesta.
Maija saapuu pitkän työpäivän jälkeen kotiin ja hänellä on tärkeää asiaa. Matti naputtaa stressaantuneena läppäriään eikä reagoi Maijan puheeseen. Maija kokee, ettei hänen sanomisillaan ole merkitystä ja suuttuu: ”Ihan sama! Sä et taaskaan kuuntele mua!” Matti vetäytyy ja kokee riittämättömyyttä: hänen ajatuksensa olivat tärkeässä työasiassa, mielestään hän kuuntelee vaimoaan parhaansa mukaan.
Kielteinen kehä syntyy pyrkimyksestä tunneyhteyteen
Parhaimmillaan parit osaavat korjata tunneyhteyden katkokset: he pyytävät anteeksi, selittävät käytöstään ja lähentyvät uudelleen katkoksen jälkeen: ”Anteeksi, etten kuunnellut sua. Mietin yhtä kiperää työpulmaa.” Parisuhteen perusturva ja luottamus säilyy tukevana.
Katkoskohdissa voivat kuitenkin lähteä nousemaan myös ihmisen syvät epävarmuudet: ”Olenko merkityksellinen? Jäänkö yksin? Riitänkö sinulle?”
Käännekysymykseksi nousee, pystyvätkö puolisot kääntymään toisiaan kohti ja jakamaan nämä epävarmuuden kokemukset, vai lähtevätkö he suojautumaan kipua vastaan omilla keinoillaan ja näin tahtomattaan synnyttämään loppumatonta negatiivista kehää. Kun toinen puoliso reagoi katkokseen hyökkäämällä, kritisoimalla ja vaatimalla, toinen vetäytyy, puolustautuu tai syyttää takaisin. ”Mitä enemmän minä vaadin, sitä enemmän sinä vetäydyt. Mitä enemmän sinä vetäydyt, sitä enemmän minä väkisin yritän saada sinusta jotain irti ja näin syntyy kielteinen kehämme.”
Hanna Pinomaa painottaa, että negatiivinen kehä syntyy aina pyrkimyksestä tunneyhteyteen meille merkityksellisissä ihmissuhteissa. Käyttäytymisen tasolla tapahtuu huutamista, vaatimista, vetäytymistä ja puolustautumista, mutta puolisot eivät pääse kiinni näiden reaktiivisten tunteiden ja toimintamallien alla oleviin haavoittuvampiin tunteisiin. Suuttumuksen, ärtymyksen ja vetäytyjän näennäisen tyyneyden takana on kipu: Tunne riittämättömyydestä, kelpaamattomuudesta, yksinäisyydestä, siitä ettei tule nähdyksi ja kuulluksi.
Kokemuksellisuus auttaa ymmärtämään tunteita
Parisuhteessa käyttäytymistämme ohjaavat pitkälti oman lapsuuden kiintymyssuhdemallit.
Lapsi pyrkii selviytymään parhaalla mahdollisella tavalla niillä keinoin, jotka hänellä on käytettävissä.
– Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut turvattomampi, lapsi joutuu kehittämään enemmän selviytymiskeinoja, jotka sitten aktivoituvat myös parisuhteessa, vaikkei niille olisi enää tarvetta, Hanna Pinomaa selittää.
Valoa tilanteeseen tuo ensinnäkin tiedostaminen: tullessaan tietoisiksi omista toimintamalleistaan puolisot myös ymmärtävät, että omilla toiminnoilla on suora vaikutus puolisoon. Kumpikin tahtomattaan ylläpitää negatiivista kehää.
– Turvallinen tunneyhteys lähtee rakentumaan, kun kumpikin uskaltaa tulla näkyväksi haavoittuvana omine pelkoineen ja tarpeineen. Vain silloin, kun uskaltaa olla avoin ja suojaton, toinen pystyy tulemaan tueksi ja ottamaan puolisonsa kokonaisena vastaan, Pinomaa kuvaa.
Avioparitapahtuman pienryhmätilanteessa ryhmänohjaajapari voi mallintaa oman negatiivisen kehänsä, jolloin ryhmäläiset ymmärtävät, mistä on kyse.
– Kokemuksellisuus ja asioiden avaaminen oman parisuhteen kautta on pienryhmissä tärkeää, Pinomaa painottaa.
Haavoittavan tunteen löytämisessä voi auttaa Hanna Pinomaan usein käyttämä kysymys: ”Mikä on olo?” Olo voi olla hankala tai ahdistava, mutta siitä puhumalla ”Onko olo kehossa?” myös yhteys tunteisiin voi avautua.
Paripsykoterapeutti, psykologi Hanna Pinomaa opettaa tunnekeskeisestä pariterapiasta Järvenpään Seurakuntaopistolla Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla 13.-15.11.2020. Tunnekeskeinen pariterapia antaa eväitä niin oman parisuhteen hoitoon kuin pienryhmän ohjaamiseenkin.
Aiheeseen liittyvää
