Kirjoittanut
Kirkolla olisi paljon annettavaa ihmisten kohtaamiin haasteisiin, kuten yksinäisyyteen. Kaksi hengenmiestä pohtii medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa kirkon nykytilannetta ja muutostarvetta.
Maailma muuttuu ja niin myös ihmiset sekä toimintamuodot esimerkiksi kristillisissä seurakunnissa. On kuitenkin asioita, jotka pysyvät. New Wine -liikkeen toiminnanjohtaja, rovasti Jukka Jämsénin mukaan Lutherin perusidea ”itse uskossa Kristus on läsnä” toimii edelleen.
– Pyhä Henki, joka Sanan ja uskon kautta tulee ihmisen sydämeen ja yhteisön keskelle, tuo tullessaan uskon Jeesukseen. Se on edelleen ydin, vaikka siitä ollaan vieraannuttu.
Jumala on se, joka vaikuttaa voimallaan ihmisessä ja ihmisen kautta.
– Luther kamppaili sen kanssa, miten itsensä alamittaiseksi ja huonoksi tunteva ihminen voisi löytää armollisen Jumalan ja hyväksynnän. Hän yritti sitä kilvoittelemalla kovasti luostarin munkkina, kunnes huomasi, että yrityksistä huolimatta hän ei pysty muuttamaan itseään eikä hänestä tule parempaa ihmistä, vaikka tekisi kaiken oikein, sanoo Hengen uudistus kirkossamme ry:n yhteisövalmentaja ja toiminnanjohtaja, pastori Timo Pöyhönen.
– Raamatussa idea on se, että Jumala lahjoittaa armonsa, hyväksyntänsä ja uskonsa meille ja hän tekee meistä kelvollisia.
Pöyhönen toteaa, että armon kokeminen on entistä tärkeämpää, koska ihminen joutuu kasvaessaan kilpailuun ja elämään erilaisten haasteiden ja vaarojen keskellä.
– Ihminen tarvitsee perustan, hyväksynnän, rakkauden ja armon, jonka varassa voi kohdata näitä haasteita.
Jämsén sanoo, että ihminen kohtaa periaatteessa samoja kysymyksiä kuin aiemminkin. Pelko konkretisoituu hänen mukaansa kuolemanpelkoon, syyllisyys näkyy riittämättömyytenä ja lisäksi on yksinäisyyden ja merkityksettömyyden kokemuksia.
– Nämä ovat valtavia kysymyksiä, joihin ihmiset etsivät vastauksia.
Yhteisöllisyys on vastaus yksinäisyyteen
Kirkolla olisi paljonkin annettavaa ihmisten kysymyksiin ja haasteisiin, kuten vaikkapa yksinäisyyteen. Onhan sillä ollut koko historiansa ajan tärkeä rooli yhteisöllisyyden luojana.
– Tällä hetkellä kirkolla menee erittäin hyvin ympäri maailmaa, paitsi länsimaissa. Meillä on hyvin voimakas yksilökeskeisyys, joka tuottaa erittäin huonoja tuloksia. Olemme kadottaneet yhdessä olemisen ja elämisen taidon, Jukka Jämsén sanoo.
– Kirkolla olisi isot mahdollisuudet ja avaimet yksinäisyyden taklaamiseen, Timo Pöyhönen lisää.
Yhteisö ja yhdessäolo on tärkeää myös uskon kannalta. Yhteisöllisyys on kuitenkin enemmän kuin yksi jumalanpalvelus ja se toteutuu paremmin pienemmissä ryhmissä, joissa on helpompaa tutustua toisiin ihmisiin ja löytää ystävyyssuhteita.
Ihmiset tulevat seurakuntaan monista eri syistä, mutta he jäävät sinne lopulta vain yhdestä syystä: että he löytävät sieltä ystävyyssuhteita, Pöyhönen sanoo.
– Ihmiset tulevat seurakuntaan monista eri syistä, mutta he jäävät sinne lopulta vain yhdestä syystä: että he löytävät sieltä ystävyyssuhteita, Pöyhönen sanoo.
– Meidän pitää luoda ympäristö, jossa tutustuminen on mahdollisimman helppoa ja yhteisöllisyys imaisee ihmiset mukaan.
Mutta miksi ihminen valitsisi seurakunnan eikä vaikkapa nyrkkeilykerhoa? Molemmissa voi kokea yhteisöllisyyttä.
– Seurakunnassa ”taklataan” elämän merkityksettömyys eri tavalla kuin nyrkkeilykerhossa. Siellä mennään todella syviin kysymyksiin, Jämsén toteaa.
Seurakuntalaisilla on tärkeä merkitys
Kiireisen, kristinuskosta vieraantuneen nykyihmisen houkutteleminen seurakuntaan ei ole välttämättä kovin helppoa. Jukka Jämsén korostaa asiastaan innostuneiden seurakuntalaisten merkitystä, jotka haluavat kertoa omasta seurakunnastaan, paikasta, jossa on hyvä olla. Juuri tavallisella ihmisellä on suuri merkitys siihen, että uskonasioista kiinnostuneet löytävät tiensä seurakuntiin.
Juuri tavallisella ihmisellä on suuri merkitys siihen, että uskonasioista kiinnostuneet löytävät tiensä seurakuntiin.
Pöyhönen näkee, että on tärkeää rukoilla yhdessä ja kysellä, miten omassa yhteisössä voitaisiin toteuttaa Jumalan valtakuntaa. Siinä ihmisten lahjoilla on iso merkitys.
– Kun uskallamme päästää tavalliset seurakuntalaiset irti, heillä on paljon ideoita ja lahjoja.
Jukka Jämsén kertoo, että seurakunnat ovat kasvaneet aina silloin, kun niihin on voinut tulla vapaasti, hädänalaisista on pidetty huolta eli ihmisten tarpeisiin on vastattu, ihmisten puolesta on rukoiltu, luonnollisille ja hengellisille lahjoille sekä Pyhän Hengen mysteerille on annettu tilaa, ja Jeesusta on julistettu rohkeasti.
– Nykyään tuntuu välillä siltä, että kirkko on vähän kuin kahvila, jossa ei kukaan ei uskalla puhua kahvista mitään. Kuka sellaiseen kahvilaan tulee? Jeesus täytyy olla esillä, hän painottaa.
– Ihmiset ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneita Jeesuksesta, kunhan hänestä puhutaan niin, ettei se tule ylhäältä päin ja opillisesti, vaan ihminen saa rauhassa miettiä ja tutustua.
Jumala synnyttää uskon, mutta siinä voivat auttaa ihmisten siunaaminen, ystävällisyys, joukkoon hyväksyminen ja tilan antaminen uskonasioiden prosessoimiselle.
Uudistaminen ravistelee rakenteita
Nykyaika vaatii seurakunnilta ja kristityiltä paljon. Tarvitaan uudistumista, Jämsénin ja Pöyhösen mukaan ”uutta viiniä”. Se ei ole helppoa ihmiselle, jolla on taipumus jämähtää aina jollakin osa-alueella vanhaan.
– Kun Jumala haastaa menemään eteenpäin, niin kyllähän se aina haastaa uudelleen ajatteluun ja myös ravistelee rakenteita, Timo Pöyhönen pohtii.
– Ymmärrän sen Jeesuksen pointin hyvin, että uusi viini ei riitä, vaan täytyy miettiä myös, mihin sitä kaadetaan ja miten voidaan uudistua niin, että pystytään ottamaan Jumalan siunaus vastaan.
Suomessa on Pöyhösen mukaan jo monia seurakuntia, jotka ovat uudistaneet toimintaansa ja keskittyvät enemmän yhteisöllisyyteen.
– On tärkeää, että seurakunnalla on itseään suurempi päämäärä ja että seurakuntalaiset viettävät riittävästi aikaa yhdessä. Silloin alkaa luonnostaan syntyä yhteisö.
– Parhaimmillaan yhteisöllisyys on sitä, että jaetaan elämää, etsitään Jumalaa ja muutetaan maailmaa yhdessä, Pöyhönen päättää.
Jukka Jämsén ja Timo Pöyhönen ovat vieraina IRR-TV:n Ajassa-ohjelmissa. Ohjelmat esitetään TV:ssä antennikanavalla 16, tiistaina 20.6. ja tiistaina 27.6. klo 19.45. Ohjelmat ovat katsottavissa ensiesityksen jälkeen myös IRR-TV:n Permanto-suoratoistopalvelusta. Ohjelmat toimittaa Markku Tenhunen.
Elina Uusikylä
