Toiminnanjohtaja Timo Junkkaalan mukaan Suomen Raamattuopisto ei ole lähdössä kirkosta, jota on hän mainitsee luonnehditun ”herätysliikkeiden kirkoksi”.
Syy kirkossa pysymiseen ei johdu taloudesta. Junkkaala muistuttaa, että kirkon rahallinen tuki raamattuopistolle on vähäistä.
Vuonna 2009 kirkon ja seurakuntien avustukset Suomen raamattuopiston säätiölle olivat yhteensä 133 000 euroa eli vain kolme prosenttia kaikista tuloista.
Valtioltakin Raamattuopisto saa kansanopistotoiminnan tähden moninkertaisesti enemmän kuin kirkolta.
– Pääosa tuloistamme tulee lahjoituksina yksittäisiltä ihmisiltä, 47 prosenttia. Toinen merkittävä erä on toiminnan tuotot, kurssimaksut ja muu sellainen, joka on 36 prosenttia, kertoo Timo Junkkaala.
Junkkaalan mukaan rahat ja tilat eivät olekaan syy jäädä kirkon ”helmaan”, kuten usein kuulee väitettävän, vaan kyse on paljon syvemmistä periaatteista.
– Kuten edeltä käy ilmi, Raamattuopisto ei ole taloudellisesti riippuvainen kirkosta. Esimerkiksi virallinen kirkkokolehti, jonka joinakin vuosina olemme saaneet, on iloinen asia, mutta muuten tuki on kovin vähäistä.
Yhteistyö seurakuntien kanssa vilkasta
Omia tiloja Raamattuopistolla on vain Kauniaisissa, Sotkamossa ja Haukiputaalla. Sen sijaan vuosittain Raamattuopistolla on yhteistyötä peräti joka toisen suomenkielisen seurakunnan kanssa.
– Silloin tilaisuudet luonnollisesti pidetään seurakunnan tiloissa. Iloitsemme tästä yhteistyöstä. Mutta varsinaisesti ”jäämme kirkon helmaan” siksi, että katsomme olevamme olennainen osa Suomen kirkkoa, jota on kutsuttu herätysliikkeitten kirkoksi.
– Kirkon perusta on virallisesti yhä Jumalan sanassa ja luterilaisessa tunnustuksessa. Niihin tahdomme pitäytyä. Kirkon viimeaikaiset ongelmat eivät anna aihetta vetäytyä pois. Pikemminkin nyt on entistä tärkeämpää, että ne, jotka haluavat pitäytyä Jumalan sanaan, pysyvät kirkossa.
Kysymys ei Junkkaalan mukaan ole niinkään hyödystä vaan tehtävästä. Kirkon yhteydessä olevat toimintamahdollisuudet hän myöntää Raamattuopistolle tärkeiksi.
