Kirjoittanut
Kristityksi kääntyminen vaatii rohkeutta muslimilta koska sen vuoksi voi joutua vainojen kohteeksi. Suomen viranomaisetkin suhtautuvat usein ennakkoluuloisesti kääntyneitä muslimeja kohtaan.
”Onko totta, että Jeesus sanoo, että vihollista pitää rakastaa?” Näin kysyvät monet kristinuskoon tutustuvista muslimeista pastori Timo Keskitalon mukaan. Keskitalo on toiminut maahanmuuttajatyössä Englannissa, Lähi-idässä sekä kotimaassa. Seurakuntalaisen päätoimittaja Sari Savela haastatteli Keskitaloa Viikon seurakuntalainen -podcastissaan Radio Deissä.
”Se on hätkähdyttävä asia kenelle tahansa, mutta sitten kun ihminen tulee sellaisesta kulttuurista, jossa kosto on ehdoton velvoite – jotta säilytän kunniani ja kasvoni, minun täytyy kostaa – niin ajatus siitä, että ei olekaan kostoa vaan anteeksiantamus tai jopa vihollisen rakastaminen. Se on niin radikaalia, että se hämmästyttää ja vie ikään kuin jalat alta”, Keskitalo kertoo.
Keskitalo on antanut kasteopetusta kristityiksi kääntyville muslimeille kohta neljänkymmenen vuoden ajan. Suurin osa opetukseen osallistuvista päätyy myös kasteelle.
Monia muslimeja ajaa tyytymättömyys islaminuskoa tai islamilaista elämäntapaa kohtaan. ”Monet ovat perin juurin pettyneitä islamiin tai siihen elämänmuotoon, mistä he tulevat. He saattavat alkuun sanoa olevansa ateisteja, mutta selviääkin, että jumalauskoa on kyllä, mutta he eivät halua enää olla muslimeja ja etsivät ikään kuin jotain vaihtoehtoa. Miten voin uskoa Jumalaan olematta muslimi”, Keskitalo sanoo.
Muslimi saattaa kiinnostua kristinuskosta myös omien yliluonnollisten kokemustensa kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi parantumiset, vaarasta pelastumiset, unet tai ilmestykset, joihin Jeesus tavalla tai toisella liittyy. Myös teknologia eli internet ja älypuhelimen tarjoamat mahdollisuudet voivat ohjata ihmisiä uskon äärelle antamalla erilaisia impulsseja ja mahdollisuuksia ottaa asioista selvää.
Kymmenen käskyä herättää keskustelua
Keskitalon antama kasteopetus kestää kokonaisuudessaan vuoden verran ja se sisältää kerran viikossa tunnin tai puolentoista tunnin mittaisen opetushetken. Kaste voi tapahtua siinä matkan varrella vaikkapa kolmen tai neljän kuukauden jälkeen opetuksen alkamisesta. Kasteopetus jatkuu siitä eteenpäin saumattomasti niin että kokonainen vuosi tulee täyteen.
Keskitalo noudattaa opetuksessaan katekismuksen rakenteita: Kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous, kaste ja ehtoollinen tulevat opetuksen aikana tutuiksi. Lisäksi käydään läpi Raamatun yleiskatsaus. Näistä selvästi eniten keskustelua herättää kymmenen käskyä, joka antaa Keskitalon mukaan hyvän pohjan pohtia eri kulttuurien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.
Käskyt antavat vertailupisteen, jonka valossa voidaan arvioida molempia kulttuureja.
”Kaikille maahanmuuttajille tulee kulttuurien törmäys. Käskyt antavat kolmannen vertailupisteen, jonka valossa voidaan arvioida molempia kulttuureja ja nähdä niissä jotain hyvää ja kaunista ja myös jotain hyvin vahingollista ja väärää”, Keskitalo sanoo.
Jotkin kristinuskon oppiin liittyvät asiat saattavat olla muslimille erityisen vaikeita hyväksyä. Yksi iso kysymys liittyy kolminaisuusoppiin ja toinen Jeesuksen jumaluuteen. Joskus ne saattavat jopa muodostaa esteen kääntymiselle. ”Miten Jeesus muka voi olla Jumala ja ihminen. Jos Jeesus kuoli ristillä niin kuka pyöritti maailmaa sinä aikana kun hän oli kuollut?” Muun muassa tällaisia kysymyksiä Keskitalo kohtaa ja käy läpi kasteopetuksen aikana.
Kristityksi kääntymiseen liittyy vaikeuksia ja vaaroja
Kristityksi kääntyvä muslimi kohtaa usein erilaisia hankaluuksia, joista yksi liittyy siihen, miten oma suku ja perhe ottavat uutisen vastaan.
”Toki on se vaara ja riski, että ihminen menettää omassa perheessään lapsen aseman; isä sanoo, että et enää ole minun lapseni. Tämä lapseuden kieltäminen on aika normaali reaktio. Sitten jos henkilö on naimisissa hän saattaa menettää puolisonsa ja lapsensa, avioliitto mitätöidään välittömästi kun henkilö kääntyy”, Keskitalo kertoo.
Entä liittyykö kääntymiseen suoranaista vaaraa?
”Tämä vaihtelee vähän maittain. Esimerkiksi turkkilainen voi varmaankin ihan julkisesti tulla kastetuksi ja se riski ei ole kovin suuri, mutta kyllä afgaanit, iranilaiset ja irakilaiset ovat hyvin varovaisia tämän asian suhteen. Ja siinä on vielä aste-eroja ja sävyeroja”, Keskitalo kertoo.
”Iranissa on hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Islamilainen kontrolli, vaino ja painostus kristityksi kääntyneitä kohtaan tulee viranomaistaholta pääsääntöisesti”, Keskitalo selittää. Kontrolli ulottuu Suomeen asti. Iranilaisten keskuudessa on yleisesti tiedossa, että Suomessa on tiedustelupalvelun henkilöitä, jotka soluttautuvat myös seurakuntiin. Jos joku kastetaan seurakunnan edessä, niin on selvää, että myös Iranin viranomaiset ovat siitä tietoisia.
”Silloin joutuu arvioimaan millaiset seuraukset tällä on omaisille, jotka ovat Iranissa”, Keskitalo sanoo. Hänen näkemyksensä mukaan seuraukset omaisille eivät kuitenkaan ole ”hirvittävän vakavia”.
”Tiedän tilanteita, joissa uskontopoliisi tunkeutuu omaisen kotiin Iranissa, käy läpi kaikki tavarat ja paperit, kuulustelee ja kovistelee. Mutta perhe saattaa sanoa, että me olemme muslimeja, me emme voi mitään sille, että aikuinen poikamme tekee mitä tekee. Voi olla, että siellä Iranissa olevat henkilöt joutuvat häirinnän tai painostuksen kohteeksi, saattavat menettää liikkumavapauden, eivät voi matkustaa ulkomaille”, Keskitalo kertoo. Hän ei ole kuullut, että Iranissa omaisia olisi joutunut vankilaan siksi, että heidän läheisensä on kääntynyt Euroopassa kristityksi.
”Mutta Afganistanissa tilanne on vakavampi. Siellä omaiset joutuvat suoranaisen vainon kohteiksi jos heidän perheenjäsenensä on kääntynyt kristityksi Suomessa. Tiedän näitä tapauksia useita”, Keskitalo sanoo.
Suomen viranomaisten asenteellisuus
Keskitalon mukaan Suomen viranomaiset eivät aina tunnista sitä vainoa tai väkivaltaa, jota kristityksi kääntynyt saattaa kohdata myös Suomessa.
”Sitten on tiettyä asenteellisuutta. Itse olen ollut läsnä maahanmuuttopoliisin vastaanotolla seurakuntalaisen kanssa, jolle poliisi on antanut päätöksen, ettei hän ole saanut turvapaikkaa eikä katsota, että hän olisi aidosti kristitty. Vanhempi maahanmuuttopoliisikonstaapeli tokaisi ääneen, että ’kaikkihan nämä ovat valehtelijoita’”, Keskitalo kertoo.
”Tämä toistuva asenne tulee esiin poliisilta, joka on toimeenpaneva taho. Sama lause tulee esille myös maahanmuuttoviraston henkilöiden kanssa”, hän jatkaa. Keskitalon mukaan tällainen asenne rampauttaa viranomaistoimintaa.
Myös valheellisia käännynnäisiä on kuitenkin olemassa. Keskitalon mukaan tällaiset ihmiset eivät yleensä jaksa käydä vuoden verran kasteopetuksessa ja olla sitä ennen ja sen jälkeen mukana seurakunnan toiminnassa usean vuoden ajan. ”Aika on yksi semmoinen tekijä, joka paljastaa onko ihminen epäaito. Niitäkin tietysti on ja se täytyy ottaa vakavasti ja aina täytyy takaraivossa olla pieni epäilys ja arvioida henkilöitä”, hän sanoo.
Oikeus nimelliseen kristillisyyteen
Mutta mitä on lopulta kristittynä oleminen? Mikä uskonnonharjoittamisen taso riittää? Eiväthän kaikki suomalaisetkaan kristityt ole aktiivisesti uskontoa harjoittavia.
”Kyllä minä haluaisin puolustaa myös tällaisen nimellisen kristillisyyden oikeutta. Suomalaisella on oikeus kirjata papereihinsa, että hän on kristitty, vaikka hän ei käy muuta kuin jouluna jos silloinkaan kirkossa. Hän voi silti olla kirkon jäsen. Jos meillä on tämmöinen oikeus olemassa niin kyllä se oikeus pitäisi olla myöskin maahanmuuttajalla. Ja jos hän sen tähden joutuu hengenvaaraan niin kyllä sekin on todellisuutta”, Keskitalo sanoo.
”Uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien ei tulisi olla ainoastaan jonkun hurmoshenkisen kääntymyskokemuksen kokeneilla ihmisillä vaan tavallisella rivikristitylläkin pitäisi olla tietty oikeus. Nämä asiat pitäisi suhteuttaa jotenkin ja käsitellä kokonaisvaltaisemmin”, Keskitalo jatkaa.
Jotkut kristityiksi kääntyneet muslimit onkin palautettu takaisin kotimaihinsa.
”Valitettavasti pääsääntöisesti meiltä häviää nämä ihmiset, mikä voi merkitä useita asioita. Voi olla, ettei henkilö halua enää seurata Jeesusta. Tai voi olla, että henkilö on tapettu, tai että henkilö säilyy sydämessään uskovana ja etsii mahdollisuuksia seurata Jeesusta hyvin varovaisesti”, Keskitalo kertoo.
”Mutta sitten on niitä, joita pystytään seuraamaan, jotka joutuvat pakenemaan vaikka Afganistanissa paikkakunnalta toiselle jatkuvassa hengenvaarassa. He eivät enää saa työtä mistään koska ovat vääräuskoisia ja pakolaisuus jatkuu maan sisällä. Sitten ehkä lopulta he pääsevät putkahtamaan johonkin naapurimaahan. Sitten on niitä, jotka elävät vaikka Irakissa jossain turvakodissa, joka on käytännössä niin kuin elinikäinen vankilatuomio. He eivät voi lähteä kaduille enää sen jälkeen. He ovat turvatalossa, mutta heidät on karkotettu Suomesta ikään kuin he eivät olisi aitoja kristittyjä.”
