Kirjoittanut
Kymmenen vuoden hiljaisen puurtamisen jälkeen Helluntaikirkolla alkaa toiminnanjohtajan Esko Matikaisen mukaan aktiivisemman vaikuttamisen kausi helluntailiikkeen sisällä.
Vuonna 2002 perustettuun Suomen Helluntaikirkkoon kuuluu noin seitsemän tuhatta Suomen noin 50 000 helluntailaisesta. Helluntaiseurakunnat ovat perinteisesti järjestäytyneet paikallisiksi rekisteröityneiksi yhdistyksiksi. Valtakunnallisia yhdistyksiä on perustettu muun muassa raamattukoulutuksen ja lähetys- ja kehitysyhteistyön taustalle. Ristin Voitto -lehteä, sekä liikkeen musiikkia ja kirjallisuutta tuottaa kustannusosakeyhtiö Aikamedia Oy.
Helluntaikirkon toiminnanjohtaja, Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Esko Matikainen, 48, on toiminut pitkään Suomen Helluntaikirkon hallituksen jäsenenä ja tiedottajana. Toukokuussa hänet valittiin myös Helluntaikirkon ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Toimi on aluksi osa-aikainen. Matikaisen tehtäviin kuuluu SHK:n operatiivinen johtaminen, toiminnan kehittäminen ja yhteistyösuhteista huolehtiminen.
Miksi Helluntaikirkon hallitus näki toiminnanjohtajan nimittämisen tarpeelliseksi?
– Helluntaikirkko on selvästi kasvamassa sekä jäsenmäärältään että vaikutusalaltaan helluntaiherätyksen keskellä. Ilman palkattua toiminnanjohtajaa kasvun rajat olisivat yksinkertaisesti tulleet vastaan. Jos yhteydenpitoa jäsenseurakuntien kanssa ei kyettäisi vahvistamaan, nykyvaiheeseen kehittynyt Helluntaikirkko saattaisi alkaa taantua. Paikoillaan pysyvää tilaahan ei ole olemassa.
– Sama koskee yhteydenpitoa helluntailiikkeen ulkopuolisiin toimijoihin. Nyt luottamus ja näkyvyys ovat vahvistuneet, mutta pelkästään oman toimen ohella hoidettujen luottamustehtävien varassa myönteinen kehitys voisi vaarantua. Siksi Helluntaikirkon hallituksen mielestä tarvittiin riittävillä valtuuksilla toimiva palkattu henkilö hoitamaan asioita ja viemään kehitystä eteenpäin.
Mihin tehtäviin aiot uutena toiminnanjohtajana ensimmäiseksi keskittyä?
– Näen tärkeäksi paneutua yhteydenpitoon SHK:n jäsenseurakuntien kanssa ja myös muiden Helluntaikirkon jäsenyyttä toivovien ja suunnittelevien seurakuntien kanssa. Helluntaikirkko on paikallisten seurakuntien muodostama yhteisö, ja siksi huomion on pysyttävä seurakunnissa sekä niiden keskinäisessä yhteydessä.
Miten arvioit Helluntaikirkon tämänhetkistä asemaa?
– Sillä näyttää olevan jo nyt tunnustettu ja selkeä rooli yhtenä Suomen kristillisistä kirkoista. Vaikuttaa siltä, että maamme kristilliset yhteisöt arvostavat sitä vakaata työtä, jota helluntaiseurakunnissa on jo kauan tehty. Oman kirkkokunnan puuttuminen on kuitenkin jättänyt epäselväksi sen, kuka helluntailiikettä edustaa valtakunnallisella tasolla. Muiden kirkkojen viesteistä on siis syntynyt sellainen vaikutelma, että Helluntaikirkon syntymistä oli jo odotettu.
– Suhteessa valtiovaltaan näkymät ovat samansuuntaiset. Valtion on ollut kenties vieläkin vaikeampi hahmottaa, miten helluntailaisten kanssa voisi oikein olla yhteydessä. Kuluneen Helluntaikirkon kymmenen toimintavuoden aikana sekä eduskunnasta että ministeriöistä on otettu varsin usein yhteyttä ja pyydetty meiltä lausuntoja ja toivottu meitä erilaisiin konsultointeihin mukaan. Tälle liikkeemme arvostukselle Helluntaikirkko voi nyt toimia luontevana kanavana.
– Maamme satavuotias helluntailiike on toiminut ansiokkaasti kristillisessä kentässä ja koko yhteiskunnassa, ja nyt tämä työ tulee näkyväksi ja konkreettiseksi Helluntaikirkon kautta. Kyse ei siis ole pelkästään viimeisen kymmenen vuoden ajasta, vaan asioilla on paljon syvemmät ja laajemmat juuret.
Miten Helluntaikirkko on viime vuosina toiminut?
– Helluntaikirkko on kehittänyt sisäistä rakennettaan ja toimintatapojaan sekä yhteyksiä toisiin kirkkokuntiin ja ulkomaisiin helluntailiikkeisiin. Kotimaassa olemme olleet usein tietoisesti hiljaa, esimerkiksi moniin helluntailiikkeen sisällä heitettyihin haasteisiin ja väitteisiin on jätetty vastaamatta. Kun tehtävämme on palvella seurakuntien yhteyttä, sitä ei kannata riidellen rakentaa.
Miksi kasvu ja jäsenkehitys on ollut niin verkkaista?
– Helluntaikirkko valitsi heti alkuvaiheessa sellaisen toimintatavan ja linjan, ettei aktiivista jäsenrekrytointia tehty. Samoin tiedotuksen osalta valittiin maltillinen tapa, jossa tapahtuneista asioista uutisoidaan, mutta näkyville ei isoon ääneen pyritä. Näin on haluttu kunnioittaa helluntaiseurakuntien sisäistä päätöksentekoa ja paikallisten seurakuntien yhtenäisyyttä. Maltillisuus on näkynyt Helluntaikirkon verkkaisena mutta samalla myös rauhallisena kasvuna, jossa jatkuvasti ei ole tarvinnut olla myrskyn silmäs-sä.
– Nyt olemme uuden vaiheen edessä, jossa katsomme, että Hellun-taikirkon suurempi näkyvyys ja aktiivisuus ovat tarpeen. Seurakunnilla ja niiden jäsenillä on ollut kymmenen vuotta aikaa nähdä, miten Helluntaikirkko käytännössä toimii. Nyt on paikallaan jälleen tuoda esille niitä syitä, joiden takia Helluntaikirkon perustaminen on ollut tarpeellista.
Mitkä ovat Helluntaikirkon lähivuosien tavoitteet?
– Kaikkein tärkein tavoite on Helluntaikirkon seurakuntajäsenten ja henkilöjäsenten määrän kasvu. Toteutuessaan se tuo tullessaan myös muita myönteisiä vaikutuksia.
Millaiselta Euroopan helluntailiikkeen (Pentecostal European Fellowship, PEF) kokonaistilanne näyttää?
– Helluntailaisten avoimuus yhteyteen toisten kirkkokuntien kanssa on lisääntymässä. Samalla kohdataan uusia yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuttoon ja ei-kristillisten uskontojen nousuun. Euroopan yhtenäistymiskehitys koskettaa kaikkia maanosan helluntailaisia, kun uskontoa säätelevää lainsäädäntöä rakennetaan koko Eurooppaa kattavaksi.
– Tällä hetkellä Itä-Euroopassa on nähtävissä helluntaiseurakuntien vahvistumista ja kasvua, kun taas läntinen Eurooppa kamppailee kristillisyyden vaikutusvallan vähenemisen kanssa. Etelä-Eurooppa on syvällä talousvaikeuksien keskellä, ja Pohjois-Eurooppa näyttäytyy monella tavalla vahvojen helluntailiikkeiden alueena.
