Kirjoittanut
Presidentinvaalin toisen kierroksen jakolinja muodostuu arvokonservatismin ja -liberalismin välille, arvioi pitkän linjan politiikan toimittaja Pekka Ervasti vaaliasetelmaa Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kohdatessa.
Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Pekka Ervasti uskoo, että presidentinvaalin toisesta kierroksesta tulee tiukempi taisto kuin useimmat uskovat. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella äänikuningas kokoomuksen Sauli Niinistö keräsi kaksinkertaisen äänisaaliin hänen seurakseen jatkoon selvinneeseen vihreiden Pekka Haavistoon verrattuna. Niinistö keräsi äänistä 37 prosenttia, Haavisto 18,8.
Radio Dein (22.11.2011) tekemässä kyselyssä Niinistö oli pappien suosikki 36 prosentilla ja Haavisto toiseksi suosituin 10 prosentilla. Naispappien keskuudessa Haavisto keräsi 17 prosentin kannatuksen.
Toisella kierroksella äänten on tapana polarisoitua ja Ervasti uskoo näin tapahtuvan nytkin.
Historiallista on, että vaalia ei enää ratkaista perinteisen oikeisto-vasemmisto -jakolinjan perusteella, vaan äänestäjien vaakakupissa painavat nyt muut asiat.
– Nyt on hävinnyt ensimmäisen kerran oikeiston ja vasemmiston välillä vallinnut syvä jakolinja suomalaisissa vaaleissa. Uusi linja on arvokonservatismi vastaan arvoliberalismi. Tosin sekään ei täysin selitä Haaviston kovaa nousua. On pakko tunnustaa, että minullekin on vielä arvoitus, mihin Haaviston kova noste perustuu, totesi Pekka Ervasti Radio Deille maanantaina arvioidessaan vaalitulosta Keskipäivän Tasaus -lähetyksessä.
Ervasti muistuttaa, että vielä muutama viikko sitten ei käytännössä kukaan tosissaan uskonut Haaviston nousuun toiselle kierrokselle.
– Pidettiin varmana että toisella kierroksella olisi [Paavo] Väyrynen, ja vähän aikaisemmin uskottiin, että Niinistön seurana olisi Timo Soini. Eli tästä ei tullutkaan eurovastustajien ja eurokannattajien vaalia, kuten etukäteen kaavailtiin.
Haavistolta puuttuu suunnitelma
Pitkään vaaleja läheltä seurannut Ervasti on vakuuttunut siitä, ettei toisesta kierroksesta tule ennakkosuosikki Niinistölle läpihuutojuttua. Hän kuitenkin uskoo vaalin ratkeavan Niinistön eduksi kahdesta syystä: Haaviston vahva kannatus rajoittuu pääkaupunkiseudulle ja vihreiltä puuttuu kampanjakoneisto, joka kykenisi kahden viikon aikana mobilisoimaan laajoja äänestäjäjoukkoja maakunnissa.
– Haavistolla pitää olla hyvä kakkoskierroksen suunnitelma, ja vähän epäilen, mahtaako sitä olla. Niinistöllä suunnitelma ilman muuta on. Yllätysehdokkaiden ongelma on, että suunnitelman puuttuessa ruvetaan sitten hätäisesti improvisoimaan, Ervasti sanoo.
– Uskon, että Haaviston organisaatiossa panostetaan nyt täysillä televisioväittelyihin, joissa ehdokas on vahva. Taktiikka on myös pakon sanelema, koska vihreillä ei ole Helsingin ulkopuolella vahvaa koneistoa johon turvautua.
Vaalin ensimmäisellä kierroksella Haavisto oli tasapäinen Niinistön kanssa ainoastaan pääkaupunkiseudulla, jossa kokoomuksen ehdokas löi vihreiden kandidaatin ainoastaan kolmen prosenttiyksikön erolla.
– Vasemmiston äänet menevät toisella kierroksella aika pitkälti Haavistolle, mutta on hyvä huomata, että vasemmistoa äänestettiin näissä vaaleissa aika vähän. Miksi sellaiset ihmiset, jotka eivät äänestäneet vasemmistopuolueita vaalin ensimmäisellä kierroksella, siirtäisivät tukensa pois oikeiston ehdokkaalta, koska sellainen on vaalissa mukana, laskeskelee Ervasti.
