Kirjoittanut
Amina oli yksi niistä, jotka tapettiin kesän järkyttävässä iskussa ugandalaiseen kouluun. Mutta hänen kuolemansa ei ollut turha.
Heinäkuun 3. päivänä Ugandan armeija löysi 16-vuotiaan Aminan ruumiin metsästä, juuri ja juuri Kongon demokraattisen tasavallan puolelta rajaa. Hänet olivat todennäköisesti jättäneet sinne islamistiset sotilaat, jotka kuuluvat Liittoutuneisiin demokraattisiin voimiin (Allied Democratic Forces, ADF).
Hän oli yksi 37 ihmisestä, jotka tapettiin aikaisemmin tänä kesänä, kun ADF:n joukot ryntäsivät Lhubirihan lukioon Mpondwessa Ugandassa.
Hyökkäys oli raakuudessaan järkyttävä. Se on vain yksi esimerkki siitä, mitä veljemme ja sisaremme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joutuvat kärsimään väkivaltaisten, ääriuskonnollisten sotilaiden käsissä.
Aminan tarina ei kuitenkaan lopu kauhuun ja raakuuteen. Se päättyy tavalla, joka ilmentää afrikkalaisen kirkon sitkeyttä ja kestävyyttä.
Se päättyy toivoon.
Järkyttävästä väkivallasta vapahdukseen
Open Doorsin kenttätyöntekijöillä oli kesäkuussa, heti hyökkäyksen jälkeen tilaisuus vierailla kahdessa perheessä, jotka olivat menettäneet rakkaitaan väkivallalle. Aminan perhe oli toinen näistä perheistä.
Aminan perheenjäsenistä iso osa on muslimeja, joten jotkut heistä olivat vieraantuneet hänestä. Kun Amina ja hänen äitinsä antoivat elämänsä Kristukselle viime vuonna, kumpikin erotettiin välittömästi perheyhteydestä, myös Aminan isästä, joka on vakaumuksellinen muslimi.
Amina meni lähimpään kouluun, jonka koulumaksuihin äidillä oli varaa.
Kirkko otti Aminan ja hänen äitinsä vastaan ja piti heistä huolta Open Doorsin tuella. Silti heillä oli elämässään monia haasteita, muun muassa uhkauksia perheen taholta ja vaikeuksia hankkia perustarpeet. Amina meni lähimpään kouluun, jonka koulumaksuihin äidillä oli varaa.
Juuri sen takia Amina oli Lhubirihan lukiossa sinä yönä, kun sinne tehtiin isku.
Vieraillessaan Aminan perheen luona kesäkuun 18. päivänä Open Doorsin kenttätyöntekijät näkivät uuden tyhjän haudan, vaikka perhe oli vielä epävarma siitä, missä Amina oli. He tiesivät, että hänet oli joko kidnapattu tai hän oli yksi niistä ruumiista, joiden tunnistamiseen hallitus pyrki DNA-testien avulla.
Sitten sotilaat viimein löysivät hänet.
Evankeliumin siemen putosi hyvään maahan
Kun Aminan ruumis oli tunnistettu, hänelle järjestettiin toinen hautaus kirkossa, jossa hänellä oli tapana käydä. Ennen kuin Amina haudattiin uuteen hautaan, pastori julisti hyvää sanomaa Jeesuksesta perheenjäsenille ja muille paikalle saapuneille ihmisille, joista monet ovat muslimeja. Ylistys Herralle, evankeliumin siemen putosi hyvään maahan.
”Yksi paikalla olleista muslimeista sanoi joutuneensa kyseenalaistamaan uskon Allahiin, kun on nähnyt toisten muslimien tappavan sellaisia viattomia opiskelijoita kuin Amina”. Näin kertoo Open Doorsin tiimin jäsen, joka oli läsnä hautajaisissa. Tämä mies antoi lopulta elämänsä Jeesukselle.
Emme voi antaa tarkkoja tietoja tästä uudesta veljestämme, sillä häntä on jo uhattu kuolemalla. Hänen uskonsa on kuitenkin todistus Aminan jättämästä perinnöstä.
”Minulle on sanottu, etten voi elää maan päällä, vaan minut pitää tappaa”, hän kertoo.
”Ihmisenä pelkään, mutta luotan Jeesuksen johdatukseen. Uskon, että vaikka he tappaisivat minut, pääsisin Taivaaseen Aminan luo.”
Joskus Jumala kuitenkin antaa meidän nähdä vilauksen lunastavasta työstään maailmassa. Siitä on kyse tässä tapauksessa.
Kun tapahtuu sellaisia asioita kuin Aminan murha, meillä saattaa olla kiusaus laittaa hanskat naulaan ja ihmetellä, missä Jumala oli, kun se tapahtui. Emmekä tietenkään tällä puolella Taivasta saa koskaan tietää, miksi Jumala sallii veljiemme ja sisartemme teurastuksen. Tiedämme vain, että Hänkin suree sitä ja että Hän kulkee kanssamme surussa.
Joskus Jumala kuitenkin antaa meidän nähdä vilauksen lunastavasta työstään maailmassa. Siitä on kyse tässä tapauksessa. Aminan kuolema vaikuttaa tarkoituksettomalta, jälleen yhdeltä uhrilta alueella, jossa on kuollut paljon viattomia marttyyreja.
Mutta hänen kuolemansa auttoi sytyttämään kristillisen toivon toisessa sydämessä! Hän ei kuollut turhaan, vaan hänen todistuksensa Jeesuksesta jatkui hänen kuolemansa jälkeen, ja Jumala sulki toisen syntisen halaukseensa kuin Tuhlaajapojan isä.
