Kirjoittanut
Dalia on monesti ollut valmis pakenemaan mutta silti päättäväisesti jäänyt; hän on kestänyt vuosien vainoa voidakseen palvella Irakin kirkkoa.
Open Doorsin tuen avulla hänen seurakunnastaan on tullut Toivon keskus, joka järjestää naisille raamattuopetusta heidän kodeissaan.
Video: Dalia ja kotiinpalaamisen vaikeus
”Matkalaukkumme ovat aina pakattuina siltä varalta, että meidän on paettava”, Dalia* kuvaa kristityn elämää Niniven tasangolla Irakissa. ”Neuvon lapsiani olemaan hyvin varovaisia. Tyttäreni opiskelee Mosulissa, missä sieppaukset ja räjähdykset kuuluvat usein jokapäiväiseen elämään.”
Dalia on kokenut vainoa uskonsa tähden niin kauan kuin muistaa. Neljätoista vuotta sitten hänen setänsä joutui ääri-islamistien murhaamaksi. He sanoivat, että Jeesuksen seuraajat eivät kuulu Irakiin. Kesken sedän hautajaisten Dalian isä sai puhelinsoiton yhdeltä murhaajista, joka uhkasi tappaa vielä toisen perheenjäsenen, ellei perhe maksaisi suurta rahasummaa.
”Matkalaukkumme ovat aina pakattuina siltä varalta, että meidän on paettava.”
Kutsuttuna jäämään
Dalian koko perhe on lähtenyt maasta, mutta hän on kokenut kutsumuksekseen jäädä palvelemaan Irakin kirkkoa. Rukousten ja taloudellisen tuen avulla Dalian seurakunnasta on tullut Toivon keskus. Open Doors on kouluttanut häntä järjestämään raamattupiirejä yhdessä muiden kristittyjen naisten ja heidän perheidensä kanssa.
”Opimme, kuinka kertoa Herrasta Jeesuksesta Bashiqan naisille ja kuinka palvella heitä rakastaen. Opimme kontaktien solmimista ja toivon välittämistä.”
Koulutuksen jälkeen Dalia ryhmineen alkoi säännöllisesti järjestää raamattupiirien kokoontumisia naisille. ”Tarjoamme rukousta ja rohkaisua. Työmme on menestynyt, sillä viime kesänä kokoontumisiin osallistui noin 150 naista. Näen, että Pyhä Henki tekee työtään. Kun kuulen, että joku nainen järjestää kotonaan raamattupiirin yhdessä miehensä ja lastensa kanssa, olen hyvin onnellinen.”
”Opimme, kuinka kertoa naisille Herrasta Jeesuksesta ja kuinka palvella heitä rakastaen.”
Pyhä Henki tekee työtään
Koronarajoitusten aikana kirkot joutuivat sulkemaan ovensa. Silloin Dalia naisryhmänsä kanssa järjesti hengellisiä tilaisuuksia internetin välityksellä ja olohuoneet muuttuivat pieniksi kirkoiksi. Dalia sanoo: ”Ei ole parempaa paikkaa kokoontua kuin kirkko, eikä toivon löytämiseksi ole parempaa paikkaa kuin Raamattu. Aina kun tunnen itseni surulliseksi, koetelluksi tai loukatuksi, huudan Herran Jumalani puoleen. Silloin koen rauhaa sydämessäni.”
”Ei ole parempaa paikkaa kokoontua kuin kirkko.”
Rukousaiheita
- Rukoillaan voimaa ja rohkaisua Dalialle ja kaikille muille, jotka ovat vaarassa joutua vainotuiksi kutsumuksensa takia.
- Rukoillaan, että Jumala siunaisi Toivon keskuksen työtä ja että naisten raamatturyhmät kukoistaisivat ja kasvaisivat.
- Rukoillaan, että kirkko voisi vainoista huolimatta olla voimakas todistus Irakissa.
Open Doorsin kautta kanavoidun tuen avulla 65 % Irakin kirkoista eli noin 125 seurakunnasta on tullut Toivon keskuksia.
