Tänä keväänä Tommy Koponen ja hänen valmentamansa SM-joukkue SPV lankuttavat hyvän asian puolesta. Lankutetuilla minuuteilla kerätään varoja ugandalaisten lasten hyväksi Fidan Eväät elämään -kampanjassa.
2021 Suomen salibandy cupin voittajajoukkueen, SPV-salibandyjoukkueen päävalmentaja Tommy Koponen on ollut mukana jo 500:ssa liigaottelussa. Yhtään ottelua joukkueen perustaja ja toimitusjohtaja Koponen ei ole jättänyt väliin, ja hän on paikalla myös jokaisessa treenissä. Kaikki tämä liikunnanopettajan työn ja oman peliuran lisäksi.
Moni asialleen omistautunut ihminen saattaisi 30 vuoden aikana joskus heittää hanskat tiskiin. Tommy Koponen ei ole sellainen. Sähly ja salibandy veivät miehen mennessään niin, ettei kyllästymistä vielä ole tullut. Intohimoinen asenne ei nouse kuitenkaan vain pelkästään liikunnan ilosta, vaan paljon suuremmasta: omasta kutsusta tehdä juuri tätä työtä.
Lähetyskokouksia ja urheilua
Hankasalmelta kotoisin oleva Tommy kasvoi maatilalla ja kristillinen kasvatus oli tärkeä osa lapsuutta. Perhe eli miltei omavaraistaloudessa, ja jokaiselle riitti hommia navetassa, pellolla ja isompana traktorin ratissa. Sunnuntaisin oli lepopäivä, ja Tommylle se merkitsi kahta tärkeää asiaa: seurakunnan kokousta ja urheilua.
Liikuntakärpästä Tommy ei saanut kotoaan, mutta lähetysasia oli esillä sitäkin enemmän. Tommy kuuli lähetystyön tärkeydestä jo pienenä poikana seurakunnan lähetyskokouksissa. Myös perhe oli aktiivinen lähetystyössä ja kaksi hänen veljistään työskenteli sen parissa Afrikassa.
Nuori Tommy kuitenkin toivoi, ettei Jumalalla olisi tällaisia suunnitelmia hänen kohdalleen.
– Näen lähetystyön erittäin tärkeänä, onhan se raamatullisinta, mitä ihminen voi tehdä. Ajattelen, että jokaisen kristityn pitäisi olla lähetti. Arvostan mielettömästi sitä, että ihminen lähtee omasta maastaan – uhraus on todella suuri. Muistan kuitenkin, että rukoilin, ettei Jumala lähettäisi minua minnekään. Halusin tehdä töitä Suomessa.
Tänä keväänä Tommyn ja SPV:n tapa tehdä hyvää on osallistuminen koko joukkueen voimin Fidan Eväät elämään -kampanjaan, jonka varoin autetaan lapsia Bidibidin pakolaisasutuksessa. Yksi Fidan tukimuodoista siellä on urheilu. Joukkue lankuttaa Facebookin reaaliaikaisessa lähetyksessä ja kerää varoja lankutettujen minuuttien perusteella. Jokaisesta minuutista mukana olevat sponsoriyritykset lahjoittavat sovitun summan keräykseen.
Pelipaidat julistivat pelastusta
Tommy oli innostunut sählystä jo Jyväskylän opiskeluvuosinaan, ja pikkuhiljaa pelaaminen vei mukanaan. Joukkue oli kuullut salibandysta ja pelaajat ajattelivat, että nyt olisi hieno mahdollisuus lähteä kehittämään jotain uutta. Vuonna 1994 perustettiin Seinäjoen peliveljet (SPV) Tommyn keittiön pöydän ääressä. Pelaaminen oli alusta asti tärkeää, mutta myös joukkuehenki ja sen arvot. Rukous oli osa peliin valmistautumista ja uskovaisten nuorten miesten pelipaidat julistivat pelastussanomaa: Jesus saves. Ensimmäisen kauden jälkeen joukkue päätettiin avata myös ulkopuolisille tulijoille. Hekin kuitenkin sitoutuivat joukkueelle tärkeisiin arvoihin. SPV:läiset halusivat pysyä terveinä ja raittiina roolimalleina nuorille, ja edelleenkään esimerkiksi alkoholi ei kuulu joukkueen illanviettoihin.
– Salibandy on siisti, rehti laji, joka sopii kristitylle. Toki huippu-urheilu on kovaa työtä, ja pitääkin käydä keskustelua siitä, missä rajat menevät, Tommy Koponen pohtii.
– Uskon kuitenkin, että puhtaan lähtökohdan urheilu sopii erinomaisesti uskovalle. Paavalikin puhuu kilvoittelemisesta ja voittoseppeleen saamisesta.
Tommy saa nykyään leipänsä liikunnanopettajan työstä, mutta SPV:n päävalmentajan ja toimitusjohtajan työn hän hoitaa vapaaehtoisena.
Liikunta osa perhe-elämää
Mitä mieltä perhe on siitä, että isä viettää vapaa-aikansa hallilla?
– Perheeni on suhtautunut upeasti. Seurusteluaikana puolisoni joskus mietti, että onko pakko mennä noin paljon, mutta urheilu on tullut osaksi meidän perheen dna:ta. Kun lapset kasvoivat, kyselin myös heiltä, pitäisikö lopettaa, mutta he sanoivat, että ei missään tapauksessa. Liikunnanopettajaksi opiskeleva esikoistyttömme Jenna fanittaa SPV:tä miehensä kanssa, ja he katsovat yhdessä kaikki pelit, Tommy myhäilee.
Uskostaan Tommy keskustelee mielellään kaikkien halukkaiden kanssa. Salibandyn kautta Tommy on verkostoitunut moneen suuntaan, eikä pelkästään Suomen rajojen sisällä. Hiljattain Tsekin televisio esitti hänestä ohjelman, jossa Tommy kertoi avoimesti uskostaan. Erilainen peliveli –dokumentti löytyy suomenkielisenä myös YouTubesta.
Seinäjoella on vieraillut salibandyväkeä eri Aasian maista Malesiaa ja Singaporea myöten. Lisäksi filippiiniläisestä salibandyliitosta kävi vierailijoita, ja selvisi, että hekin olivat kristittyjä.
– Rukoukseni kuultiin. Saan toteuttaa tehtävääni täällä Pohjanmaalla. Suomalaisia pidetään lajin pioneereina – siksi herätämme kiinnostusta maailmalla, kertoo F-liigan eli salibandyn pääsarjan johtoryhmässäkin toimiva Tommy.
Lähetystyötä tarvitaan entistä enemmän
– Helluntaipiireissä on hiljakseen hiipunut into lähetystyöhön. Itse uskon, että sitä tarvitaan nyt entistä enemmän. Aikaamme leimaa kasvava maallistuminen. Johtuukohan kotimaan tilanteesta, että katse kiinnittyy itseemme? Lähetystyö on tärkeää. Jos uskova lukee Raamattua, ei voi jäädä näkymättä lähetystyön vahva malli. Eikä lähetystyö toimi ulkomailla, jos emme uhraa varoja ja ole esirukousrintamassa, pohtii Tommy.
Tänä keväänä Tommyn ja SPV:n tapa tehdä hyvää on osallistuminen koko joukkueen voimin Fidan Eväät elämään -kampanjaan, jonka varoin autetaan lapsia Bidibidin pakolaisasutuksessa. Yksi Fidan tukimuodoista siellä on urheilu. Joukkue lankuttaa Facebookin reaaliaikaisessa lähetyksessä ja kerää varoja lankutettujen minuuttien perusteella. Jokaisesta minuutista mukana olevat sponsoriyritykset lahjoittavat sovitun summan keräykseen.
– Fidan työ on sydämen asia, ja haastankin mukaan Suomen kovimman salibandypelaajan, Mikko Kohosen lankuttamaan!
Teksti: Ninarose Maoz Kuvat: Arto Karvonen
Fidan tämän vuoden Eväät elämään -kampanjan tuotoilla autetaan Bibidibidin pakolaislapsia. Aiheeseen voit tutustua lisää kampanjasivulla: eväätelämään.fi