Kirjoittanut
Kidutetuilla ja sodassa traumatisoituneilla pakolaistaustaisilla maahanmuutajilla on mahdollisuus saada apua Helsingissä toimivan Psykotraumatologian keskuksen kautta. Työmuoto täytti joulukuussa 30 vuotta.
Vuosikymmenten aikana moniammatillinen, valtakunnallinen kuntoutus on laajentunut ja tavoittanut tuhansia ihmisiä.
Psykotraumatologian keskus on valtakunnallinen kidutettujen kuntoutuskeskus, joka kuntouttaa aikuisia, lapsia, nuoria ja perheitä, jotka ovat sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita. Toimipiste sijaitsee Helsingin Alppilassa Helsingin Diakonissalaitoksen yhteydessä.
– Valtaosa asiakaskuntaamme on tällä hetkellä miehiä. Yli puolet heistä, 60 prosenttia, tulee Lähi-Idästä, esimerkiksi Irakista, Iranista ja Syyriasta, toimintaterapeutti Johanna Turusenaho avaa.
Iso asiakasryhmä, 12 prosenttia, ovat Afrikan maista, kuten Kongosta, Ruandasta ja Eritreasta paenneet. Afganistanilaisia on 7 prosenttia ja loput pakolaisia Euraasian ja Aasian maista.
– Asiakkaaksemme tullaan usein muutaman Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. Toimintakyky saattaa romahtaa, kun on jonkin aikaa eletty uudessa ympäristössä, Turusenaho kertoo.
Trauma varjostaa arkea
Hoito alkaa arviointi- ja tutkimusjaksolla, jonka aikana moniammatillinen työryhmä tekee kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman. Kuntoutus sisältää psyko-, fysio- ja toimintaterapiaa sekä sosiaaliohjausta.
Toimintakyvyn tutkimusjakso poikkeaa kantasuomalaisten perusterveydenhuollon menetelmistä.
– Joidenkin länsimaisten arviointimenetelmien käyttö on meillä ongelmallista. Esimerkiksi niukka koulutustausta vaikuttaa kognitiivisten taitojen arviointiin. Osalla potilaistamme ei ole koskaan ollut mahdollisuutta opiskella. Joukossa on luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Arviointimenetelmien mahdolliset pisteytykset voivat sellaisenaan johtaa epäluotettavaan tulokseen. Suorituksen nopeus ei myöskään ole itseisarvo monissa kulttuureissa, toimintaterapeutti Miro Laine kertoo.
Meidän potilailla kohonnut valppaus on tavallista vielä uhan poistuttua.
Oppimiskyvyn arvioinnissa on huomioitava useita seikkoja. Kidutuksen seurauksena asiakkaat kärsivät usein erilaisista vammoista ja oireista. Tyypillisiä ovat vaikeasti selitettävät kivut ja vireystilan säätelyn ongelmat, jotka saattavat olla osasyitä esimerkiksi heikentyneelle fyysiselle ja kognitiiviselle toimintakyvylle.
Myös ravinnon puutteelle kasvuiässä tai altistuminen sodassa käytetyille aineille, on voinut vaikuttaa aivojen normaaliin kehitykseen.
– Uhkien ja vaarojen jatkuva arviointi ja reaktiovalmius on voinut olla sodan keskellä eloonjäännin kannalta välttämätöntä. Meidän potilailla kohonnut valppaus on tavallista vielä uhan poistuttua. Se kuluttaa suunnattomasti energiaa ja kuormittaa toimintakykyä. Elimistön stressihormonien pitkäjaksoinen kohollaolo voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi muistiin ja tarkkaavaisuuteen, Laine kertoo.
Puolet kuntoutuskeskuksen toiminnan rahoituksesta tulee Stealta ja puolet Diakonissalaitokselta. Palvelu on maksuton ja lähettäviä tahoja on useita.
Hengellisyys tuo lohtua
Toimitaterapeutin työtä Laine ja Turusenaho luonnehtivat pitkäjänteiseksi ja käytännönläheiseksi.
– Yhteiskuntamme on monimutkainen ja täällä toimimiseen tarvitaan erilaisia käytännöllisiä sekä vuorovaikutuksellisia taitoja,Turusenaho toteaa.Moni tarvitsee apua arkisten taitojen opettelussa, kuten pankkiautomaatin käytössä tai laskujen maksamisessa. Myös tunteiden säätely voidaan nähdä taitona, jota toimintaterapiassa saatetaan harjoitella.
Toimintaterapian tavoite voi olla myös psyykkisen toimintakyvyn edistäminen tai ylläpitäminen.
– Esimerkiksi mielialan kohottaminen tai ahdistuksen lievittäminen ovat työssämme tyypillisiä tavoitteita, Turusenaho valottaa.
Asiakkaan kanssa kartoitetaan asioita, jotka toivat elämään iloa ennen traumaattisia tapahtumia. Näitä kiinnostuksen kohteita pyritään lisäämään osaksi henkilön arkea.
Sotatraumatisoituneiden ja kidutettujen kuntoutus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Usein asiakkaat kuitenkin nostavat esiin uskon ja hengellisyyden.– Moni kidutettu ja sodassa traumatisoitunut kokee saavansa apua rukouksesta ja pyhien tekstien lukemisesta. Se on noussut esiin suojaavana voimavarana, Turusenaho kertoo.
Tervehdi ja juttele
Uudessa kotimaassa asiakkaat kohtaavat ristiriitaisia tunteita.
– Tietenkin koetaan kiitollisuutta kaikesta avusta, mitä suomalainen yhteiskunta on tarjonnut. Toisaalta elämä täällä voi tuntua kuin vankilalta, jos ei pääse osaksi yhteiskuntaa ja kokee jatkuvaa ulkopuolisuutta ja rasismia, Laine toteaa.
– Lasten saama koulutus ja se, ettei koulussa käytetä väkivaltaa, on monelle ilonaihe, Turusenaho lisää.Pienillä ystävällisissä eleillä voi kuka tahansa helpottaa Suomeen asettuneen tilannetta.
– Tervehtikää ja vaihtakaa muutama sana, jos esimerkiksi naapuriin muuttaa pakolainen, Turusenaho rohkaisee.
Myötätuntouupumus vaanii auttajaa
Työssä kohdatut asiat ovat raskasta kuultavaa auttajalle. Laineen ja Turusenaho avain jaksamiseen on työnohjaus sekä tasapainottava vapaa-aika; lepo, liikunta, ystävät, harrastukset ja hyvä ruoka. Ammattiauttajan on tärkeää oppia tunnistamaan itsessään mahdollisen myötätuntouupumisen tai kyynistymisen merkkejä.
– Asiakkaat ovat herkkiä ja huomaavat kyynisyyden nopeasti. Suojelen itseäni tietoisesti esimerkiksi lukemalla valikoiden uutiset Ukrainan sodasta. En seuraa jokaista pikku juttua vaan pyrin hahmottamaan päälinjat, Laine toteaa.
– Rankkoja kokemuksia ei pidä ryhtyä kuvittelemaan sen enempää omassa mielessään, vaikka kuuntelee asiakasta tarkasti, Turusenaho painottaa.
Työtään kumpikin luonnehtii mielenkiintoiseksi ja mielekkääksi.
– Toivo on aina läsnä ja edistymistä tapahtuu, Laine summaa.
Osa asiakkaista kuntoutuu työelämään ja oppii puhumaan sekä kirjoittamaan sujuvasti suomea.
*
Tekstiä editoitu 30.12. klo 20.11. Tekstiin lisätty maininta, että pyskotraumatologian keskuksen työ on valtakunnallista. Tekstiin on myös lisätty tieto toiminnan rahoittajista.
