Kirjoittanut
Pitäisikö lähetystyötä tekevienkin seurata megatrendejä? Muun muassa tätä pohdittiin Yhteinen missio -tapahtumassa Tampereella viikonloppuna.
Kaupungistuminen, digitalisaatio, sosiaalinen media, ekologinen uhka, pakolaiskriisi, väestön kasvu Intiassa ja Afrikassa ja väheneminen Euroopassa.
Nämä ovat megatrendejä, maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka muuttavat yhteiskuntaa. Esimerkiksi liike-elämä ja tulevaisuuden tutkijat seuraavat trendejä. Pitäisikö lähetystyötä tekevienkin tehdä niin?
Lähetysväki pohti muun muassa tätä Yhteinen missio -tapahtumassa Tampereella 11.− 13. lokakuuta. Tapahtuman järjestivät Suomen lähetysneuvosto yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston, Suomen Evankelisen Allianssin ja Suomen vapaakristillisen neuvoston kanssa.
Yksi keskusteluryhmistä eli työpajoista keskittyi pohtimaan megatrendejä, mutta niitä sivuttiin muissakin keskusteluissa, koska me elämme niiden keskellä.
− Trendit eivät saa ottaa otetta meistä vaan me otamme otteen niistä, Kari Tassia Youth With A Mission eli Missionuoret-järjestöstä määritti.
Häntä itseään on työllistänyt yksi megatrendeistä eli pakolaistulva. Hän on ollut luomassa pakolaisia auttavia verkostoja Euroopassa. Järjestöllä on ollut lyhyissä työjaksoissa yli 3 000 ihmistä, jotka toimivat yhteistyössä pakolaisjärjestöjen kanssa. Samanlaisia verkostoja on luotu muihinkin maanosiin.
Kari Tassia kehotti pitämään silmät auki muutoksessa ja rukoilemaan viisautta, mitä kristittyjen pitäisi tehdä.
− Jumalalla ei ole ongelmia vaan suunnitelmia.
Saarna kännykkään
Toista megatrendiä digitalisaatiota pohdittiin omassa työpajassaan Medialähetys Sanansaattajien eli Sansan verkostotoiminnan johtajan Mervi Viuhkon alustuksen pohjalta.
− Digitalisaation kasvu on huimaa. Kristityt voivat hyödyntää sitä olemalla kehityksen kärjessä luomassa laadukkaita sisältöjä digitaaliseen mediaan. Toisaalta kristityt voivat mennä mukaan jo olemassa oleviin sosiaalisen median ryhmiin keskustelemaan, Viuhko veti yhteen työpajan antia.
Timo Keskitalo Patmos Lähetyssäätiöstä kertoi esimerkin älypuhelimen käytöstä.
− Kun turvapaikanhakijat tulivat Suomeen, heillä oli taskussaan älykännykkä ja vähän rahaa. Nyt yksi kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija saarnaa kännykkäänsä evankeliumia. Hänen yleisönsä on Afganistanissa. Hänen puheellaan on 4 000 seuraajaa.
Kaupungit kasvavat
Missä elävät he, joita evankeliumi on tavoittanut vähiten? Tätä kysyi Operaatio Mobilisaation toiminnanjohtaja Arno Alajoki. Vastaus liittyy yhteen megatrendiin eli kaupungistumiseen.
Tällä hetkellä maailman väestöstä 55 prosenttia asuu kaupungeissa. Vuonna 2050 prosenttiosuuden arvioidaan olevan 68. Kaupungit kasvavat nopeimmin Aasiassa ja muslimimaissa.
Sansan toiminnanjohtaja Juha Auvinen kertoi Sansan siirtäneen työnsä painopisteen jo noin 20 vuotta sitten Aasiaan juuri tästä syystä.
− Aasiassa elää yli 60 prosenttia maailman väestöstä ja yli 80 prosenttia heistä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta, Auvinen totesi.
Jo nyt eteläisellä pallonpuoliskolla asuu 66 prosenttia maailman väestöstä ja osuus kasvaa etelän hyväksi.
− Jos Afikan ja Latinalaisen Amerikan kirkot voimaannutettaisiin lähetystyöhön, alkaisi tapahtuma rytinällä, Alajoki uskoi.
Yksi sanoma vai kuppikuntia
Yhteinen missio -tapahtuma oli samalla Suomen lähetysneuvoston 100-vuotisjuhla. Vuonna 1919 perustetussa Suomen lähetysneuvostossa on 30 jäsenjärjestöä, jotka edustavat luterilaisia, ortodokseja ja vapaiden suuntien kristittyjä.
Suomen evankelisluterilaisen Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama toi esiin, että kristillinen kirkko on jakautunut 42 500 yhteisöön.
− Onko meillä yksi sanoma vai 42 500 kuppikuntaa, joista jokainen uskoo olevansa oikeassa, hän kysyi.
Liisa Heinänen
