Kirjoittanut
Turussa jo parikymmentä muslimi turvapaikanhakijaa on halunnut kääntyä kristinuskoon.
Turun Sanomien mukaan (4.11.) kahdeksan turvapaikanhakijaa käy rippikoulua ja kolme on ilmoittanut haluavansa kasteen. Kääntymistä harkitsevat ovat pääosin irakilaisia, mutta joukossa on myös pari syyrialaista. Sama ilmiö on jo aiemmin havaittu Saksassa. Evankelis-luteterilaisessa Kolminaisuuden kirkossa Berliinissä on kastettu jo satoja turvapaikanhakijoita.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Teemu Hällin mukaan kirkko on ohjeistanut suhtautumaan tilanteeseen myönteisesti, mutta varoen.
– Me emme halua antaa mielikuvaa, että käytämme hädänalaisia ihmisiä hyväksi, hän perustelee.
– Yhteiskuntarauhan ja uskonnonvapauden takia me emme myöskään halua näyttäytyä muslimeille tahona, joka aktiivisesti yrittää käännyttää heitä.
Islamin jyrkin tulkinta pitää uskosta luopumista kuolemalla rangaistavana rikoksena.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on kuitenkin todennut, että lähetyskäsky on voimassa myös maahanmuuttajia kohdattaessa. Kotimaa24:lle hän kertoi (30.10.) pitävänsä kristityn elämää ja tekoja usein vahvimpana ja aidoimpana todistuksena. Erityisen tärkeän roolin ne saavat silloin, jos yhteinen kieli puuttuu ja tavat ja kulttuuri ovat erilaisia. Silti piispa toivoo, että kristityt olisivat nykyistä rohkeampia kertomaan uskostansa ja julistamaan evankeliumia myös sanoin. Evankeliumia ei saa pimitellä.
– Kristuksesta todistaminen sanoin ja teoin kuuluu kristinuskon perustehtävään. Tässä ei ole eroa siinä, onko kyse suomalaisesta tai ulkomaalaisesta, kotimaasta tai ulkomaista. Lähetyskäsky on voimassa kaikkialla ja koskee kaikkia. Evankeliumi Kristuksesta kuuluu myös maahanmuuttajille. Vanha sanonta siitä, että lähetys alkaa kotiovelta, on entistä ajankohtaisempi, Häkkinen korostaa.
Hänen mukaansa suhtautumisessa maahanmuuttajiin on käytettävä oikeaa tietoa, tervettä harkintaa, maalaisjärkeä ja sydäntä, joka on avoin vieraalle ja ennen kaikkea toisen hädälle.
