Kirjoittanut
Saarivaltion uskovat ovat saaneet tuhon jälkeen uusia kontakteja ympäröivään yhteisöön, suomalaiset lähetystyöntekijät kertovat.
Avustustoimintaan osallistuneet kristityt ovat päässeet pitämään myös hengellisiä tilaisuuksia väliaikaismajoituksessa eläville japanilaisille.
Vanha nainen hymyilee japanilaiskylän raunioilla. Hän on löytänyt poikansa hääkuva-albumin rojujen keskeltä. Myös osa lapsenlapsen kuvista on pelastunut. Kaikki muu perheen omaisuudesta katosi tai tuhoutui 11. maaliskuuta iskeneen tsunamiaallon vyöryessä kylän yli. Samoin katosi naisen poika perheineen.
Reilun kolmen kuukauden takainen maanjäristys- ja tsunamikatastrofi mullisti lukemattomien japanilaisten elämän. Eniten katastrofi kosketti Koillis-Japanin rannikkoalueen asukkaita, mutta tapahtumat vaikuttavat edelleen vahvasti ihmisten arkeen ja mielialoihin eri puolilla saarivaltiota.
Noin 25 000 kuolleen ja kadonneen läheisten suruprosessi on vasta alussa. Jälkijäristykset ja vaurioituneisiin ydinvoimaloihin liittyvät turvallisuusuhat huolettavat kaikkia.
Helluntaiherätyksen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin kenttäsihteeri Esa Salokangas on saanut nähdä, kuinka yleensä niin pidättyväiset japanilaiset ovat ilmaisseet tunteitaan jopa kadulla ventovieraan kanssa keskustelleessaan. Monella on itku herkässä, kun puhe kääntyy viime kuukausien tapahtumiin.
– Ihmiset ovat alkaneet puhua ajasta ennen ja jälkeen katastrofin. Keskusteluja sävyttää huolestuneisuus tulevasta, länsijapanilaisessa Kookan kaupungissa asuva Salokangas kertoo.
Kristityt laajasti mukana avustustöissä
Salokangas ja useimmat muut Japanin kristityt ovat kohdanneet katastrofin kolhimia lähimmäisiään paitsi keskustellen, myös käytännön avustusponnistuksiin tavalla tai toisella osallistuen.
Monet katastrofialueen seurakunnat ovat antaneet rukoushuoneensa evakuointi- ja avustuskeskuksiksi. Muualla maassa toimivat seurakunnat ovat keränneet varoja avustustyöhön sekä lähettäneet paikalle vapaaehtoisryhmiä. Yhdessä kristityt ovat välittäneet ihmisille ruoka-, vaate- ja polttoaineapua sekä muun muassa siivonneet tsunamin sotkemia koteja, leikanneet hiuksia ja hoitaneet lapsia.
– Tuhoalueella ja sen läheisyydessä toimineille seurakunnille katastrofi on osoittautunut valtaisaksi tilaisuudeksi elää evankeliumia todeksi ja välittää toivoa alueen kärsiville, Salokangas sanoo.
Suomessa muun muassa Fida avasi maaliskuussa avustustilin kotinsa menettäneiden japanilaisten auttamiseksi. Keräystuotto, noin 20 000 euroa, on toimitettu järjestön paikalliselle kumppaniyhteisölle, Tanritsu Pentekosute Kyookai Fellowship -helluntailiikkeelle, joka on edelleen kanavoinut varat tuhoalueella toimiville avustusjärjestöille ja seurakunnille.
– Työ tuhoalueella on profiloitumassa henkisen tuen puolelle, hengellistä laiminlyömättä. Jatkuvasti kuitenkin jaetaan myös kulutustavaraa arkisen elämän tarpeisiin. Hengellistä kirjallisuutta ja Raamattuja on myös lahjoitettu, Salokangas kertoo.
Ainutlaatuinen mahdollisuus kohtaamiseen
Eläkkeellä oleva helluntaiseurakuntien Japanin-lähetti Reijo Blommendahl on vieraillut tuhoalueella kevään aikana kahdesti. Viimeksi toukokuussa hän kävi alueella yhdessä kiotolaisen pastoriryhmän kanssa viemässä avustustarvikkeita. Samalla he pitivät hengellisen tilaisuuden väliaikaismajoituksessa eläville ihmisille.
– Oli liikuttavaa katsoa, kun ihmiset itkivät hartiat hytkyen kuunnellessaan lohduttavia lauluja ja puheita, Blommendahl muistelee.
Salokankaankin havaintojen mukaan kristittyjen sanomalle on vastaanottavaisuutta aiempaa enemmän. Kun erään seurakunnan naiset päättivät lähestyä avustuskeräyksen merkeissä myös naapureitaan, he saivat kohdata kiinnostuneita ihmisiä, joilla oli esittää heille lukemattomia kysymyksiä.
– Uskovat ovat aistineet tilanteen suoman ainutlaatuisen mahdollisuuden olla läsnä. Ei-kristittyjen kuunteleminen ja heidän rinnallaan kulkeminen on monille uskoville aivan uusi kokemus, Salokangas sanoo.
Fidalla on Japanissa viisi lähettiyksikköä perheineen (seitsemän aikuista). Enemmistö työntekijöistä asuu Kioton alueella Tokiosta lounaaseen.
Suomalaisista kristillisistä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöistä Japanissa toimivat myös ainakin Kansanlähetys, SLEY ja Kylväjä.
