Kirjoittanut
– Trumpin tilien jäädytys aloittaa uuden aikakauden, sanoo Ilkka Halava. Tulevaisuudentutkijan mukaan somejättien linjaus viestii siitä, etteivät Facebook ja Twitter kykene säilymään ”neutraaleina alustoina” vailla omaa sisältövastuutaan.
– Sääntely kasvaa ja eettisiä pelisääntöjä kyllä tarvitaan, korostaa tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava kommentoidessaan Seurakuntalainen.fi:lle Twitterin ja Facebookin tuoretta päätöstä sulkea Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin käyttäjätilit alustoiltaan.
Halava muistuttaa, että somekeskustelu on verraten tuore ilmiö ja verkkodialogia vasta opetellaan. Samanaikaisesti sosiaalisesta mediasta on rakentunut vallankäytön väline, jolla voidaan mobilisoida joukkoja ja ratkaista demokraattisia vaaleja.
– Alkuun some oli luonteeltaan värikästä, kannustavaa, pirskahtelevaa, kontrastista ja monin tavoin eloisaa. Sitten keski-ikäiset tulivat mukaan ja negatiivisuus, haukkuminen ja vihapuhe tulivat mukaan kuvaan, Halava huomauttaa.
– Tämä negatiivisuuskaan ei ole selkeästi keski-ikäisten vika tai luonteenpiirre, vaan jokin olemassa oleva miinusmerkkinen löysi itselleen purkautumiskanavan.
Uskonto ja usko ovat monissa verkkokeskustelussa aiheita, joiden ympärillä purkautuvat usein kaikkein vahvimmat tunnereaktiot.
– Jo vuosituhannen alkuvuosina iltapäivälehtien usko/uskonto -teemaisiin artikkeleihin tuli säännönmukaisesti 1.000-2.000 kommenttia, joiden avain oli anonymiteetti. Kun nimettömänä sai uskoteemoista keskustella, niin kysymyksiä, ajatuksia ja hyvää pohdintaa tuli näkyville huomattavan paljon. Tämä kertoo siitä, miten paljon teema kiinnostaa ja miten vähän siitä voi omilla kasvoillaan ja nimellään puhua.
”Alkuun some oli luonteeltaan värikästä, kannustavaa, pirskahtelevaa, kontrastista ja monin tavoin eloisaa. Sitten keski-ikäiset tulivat mukaan.”
Halavan mukaan olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten uskontokeskustelu voisi helpottua ja muuttua rakentavammaksi nyt kun verkkokohtaamisista on tullut osa ihmisten arkea.
– Keskustelua ehkäisevän tuomitsevuuden luonnetta kannattaa analysoida: mitä se on, mistä se tulee ja kenen etua se ajaa.
Teams, Zoom, Meets, Connect, Discord ja FBlive ovat opettaneet käyttäjiään kohtaamaan toisiaan digiympäristössä. Useimmat ovat vielä digikohtaamisissaan opetteluvaiheessa. Uusien viestintävälineiden haltuunottoon liittyy myös pelkoja ja ennakkoluuloja.
– Aikanaan puhelinkeskustelua pidettiin ”virtuaalisena ja kylmän teknisenä”, ja alkuun ihmiset viittoilivat käsillään kalan kokoa näyttäen, kunnes opittiin puhelun ominaispiirteet, Halava huomauttaa.
Tulevaisuudentutkijan mukaan lähestymme digialustojen ja sosiaalisen median käyttökulttuurin seuraava vaihetta, jossa pelisäännöt selkenevät ja negatiivisilla viesteillä ei välttämättä enää hallita digialustojen huomiotaloutta. Yhä useampi some-käyttäjä tulee paremmin sinuiksi paitsi uuden tekniikan, myös käyttökulttuuriin kehittymisen – kuten hyvien digikohtaamisiin liittyvien käytöstapojen – kanssa.
– Verkkokohtaamisissa on hyvä muistaa, että saamme usein osallistua kotisohvalta käsin, jolloin ympäristö on mahdollisimman lempeä ja stressitön. Opimme muutamassa kuukaudessa uusia kohtaamisen käytäntöjä ja kesän jälkeen fyysiset sekä digitaaliset kohtaamiset lomittuvat tarkoituksenmukaisesti.
Ilkka Halava, toimittaja Reetta Räty ja toimitusjohtaja Laura Arikka keskustelevat aiheesta ”Miten tuottaa laadukkaita kohtaamisia juuri nyt?” Helsingin Kallion kirkossa tiistaina 19.1. klo 15. Tilaisuuteen ei oteta yleisöä, mutta keskustelu striimataan suorana kirkkopaivat.fi -sivulle. Radio Dei lähettää toimittaja Rosa Kettumäen juontaman keskustelun keskiviikkona 20.1. kello 22.05 alkaen.
