Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Tuomiokapituli: Agnostikkoiltojen järjestäjät eivät rikkoneet pappisvalaa

 

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan agnostikkoiltoja koskevat kantelut eivät johda toimenpiteisiin. Kapituli oli ratkaisussaan yksimielinen.

Oulun tuomiokapituliin saapui kolme kantelua, jotka koskivat iltojen sisältöä.  Kantelut kohdistuvat pääasiassa kysymykseen, ovatko illoissa vastuunkantajina toimineet papit pysyneet kirkon opissa ja tunnustuksessa.

Kirkon tiedotuskeskus kertoi keskiviikkona tiedotteessan tuomiokapitulin todenneen, että agnostikkoiltojen perusajatus ja sisältö olivat valtaosaltaan myönteisiä ja avoimeen keskusteluun pyrkiviä.  Tuomiokapituli kiinnitti kuitenkin huomiota pappien esiintymiseen ja heidän näkemyksiinsä kirkon uskosta.   

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Oulussa järjestettiin keväällä 2013 neljä Agnostikkoilloiksi kutsuttua tilaisuutta. Alustajina ja järjestäjinä illoissa toimivat pastorit Päivi Jussila, Árpád Kovács, Stiven Naatus ja Mikko Salmi.

Tuomiokapituli tutustui iltojen kulkuun tallenteiden perusteella sekä sai kyseisiltä papeilta kirjallisen vastineen. Heidän kanssaan käytiin myös henkilökohtaiset keskustelut. 

Tuomiokapituli katsoi, että agnostikkoiltojen perusajatus pyrkimisestä tasa-arvoiseen ja rehelliseen keskusteluun kristillisestä uskosta on kannatettava. Papin tehtävä on pohtia yhä uudelleen sitä, miten kristillinen usko sanoitetaan ymmärrettävästi ja eletään todeksi tänä päivänä. Papin toiminnassa olennaista on myös pohtia sitä, mikä rakentaa kristillistä seurakuntaa eikä hajota sitä, toteaa Kirkon tiedotuskeskus päätöstä koskevassa tiedotteessaan.

Tuomiokapituli tarkasteli pappien roolia iltojen vetäjinä.  Agnostikkoillat eivät pyrkineet olemaan julistuksellisia tai opetuksellisia vaan kysymysten ja keskustelun keinoin eteneviä tilaisuuksia.  Tuomiokapitulin toteaa päätöksessään, että on hyvä ja jopa toivottavaa, että papit osallistuvat keskustelutilanteisiin ja esittävät niissä olennaisia kysymyksiä ja pohdintoja. Pappi on kuitenkin lähtökohtaisesti aina pappi ja tilanteesta riippumatta sitoutunut virkaansa ja pappislupaukseensa. Tässä jännitteessä pappi sitoutuu elämään, kapituli arvioi.

Esiintymisestä moitteet saaneet Kovács ja Salmi haluavat pitäytyä kirkon tunnustuksessa

Käsittelyssään tuomiokapituli kiinnitti huomiota siihen, että sekä pastori Kovács näkemyksestään uskosta persoonalliseen Jumalaan että pastori Salmi näkemyksestään sakramenteista esiintyivät varsin voimakkaasti. Näkemykset  ja esitystapa saatettiin kapitulin mukaan kokea pilkkaavina ja harhaoppisina, ei ainoastaan kysyvinä ja pohdiskelevina. 

Tuomiokapituli pohti epäilyksen ja harhaopin rajaa ja näkee, että epäilykset ovat tuttuja kaikille kristityille, ja ne ovat osa uskon elämää myös papeilla. Harhaoppisuuteen kuuluu papin tietoinen, pitkäaikainen ja voimakas kirkon opetuksen vastainen julistus ja toiminta. Tässä tapauksessa tuomiokapituli vakuuttui, ettei kyse ole systemaattisesta kristillisen uskon vastaisesta ajattelusta eli harhaopista.

Sekä Kovács että Salmi ilmaisivat kapitulin mukaan halunsa pitäytyä kirkon tunnustuksessa. Tuomiokapituli kuitenkin kehotti Kovácsia ja Salmea jatkossa kiinnittämään huomiota mainittuihin seikkoihin ja esiintymiseensä.

Julkiseen keskusteluun nousi tällä viikolla Mikko Salmen lehtihaastattelun sitaatti, jonka mukaan kirkko opettaa kuolleena syntyneen tai ennen kastetta kuolleen lapsen joutuvan kadotukseen. Haastattelu levisi STT:n kautta laajasti kotimaisiin medioihin. Salmi pohti kasteteologiaa myös agnostikkoilloissa yhtenä yksittäisenä kysymyksenä.

Keskeistä kanteluiden käsittelyssä on tuomiokapitulin mukaan ollut pastori Mikko Salmen laajempi näkemys lapsikasteen perusteista ja pelastavasta vaikutuksesta, kertoo Kirkon tiedotuskeskus tiedoteessaan.

Tuomiokapituli totesi, että kirkon opin näkökulmasta on erotettava toisistaan kaksi kysymystä: huoli ennen kastetta kuolleen lapsen pelastuksesta ja periaatteellinen ratkaisu jättää lapsi kastamatta.

”Pienen lapsen kuoleman edessä kirkko turvautuu Jumalan suureen rakkauteen ja jättää lapsen Hänen syliinsä.  Pelastus on aina Jumalan lahja ja teko.  Tämä ajatus ei vähennä kasteen keskeistä merkitystä kristitylle”, huomauttaa kapituli päätöksessään.

Lue myös:

”Agnostikkoiltoja järjestäneiden pappien kohtalo ratkeaa keskiviikkona”

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)