– Keskenään ristiriitaisten ideologioiden edustajien pitäisi voida keskustella rakentavasti, mutta rehellisesti uskottelematta, että kaikki ovat yhtä oikeassa. Näin sanoo aihetta tutkinut teologian maisteri Aleksi Kuokkanen 34. Tuoreen väitöskirjan väitöstilaisuus pidetään 17.9 Helsingin yliopistossa.
Tutkimuksensa pohjalta Aleksi Kuokkanen väittää, että globalisoituvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassamme, missä ihmisten arvot voivat olla sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, meidän on opittava yhdistämään moraalinen kritiikki ja lähimmäisen rakastaminen. Tätä taitoa tarvitaan sekä ihmissuhteissa että yhteiskunnan päätöksenteossa.
Selviöt eivät ehkä olekaan selviöitä
Kuokkanen on väitöskirjassaan pohtinut erilaisia tapoja selvittää keskenään ristiriitaisten ideologioiden paremmuutta. Hänen mukaansa asiaa voidaan pohtia järjen avulla. Näin voidaan päästä selville eri ideologioiden vakuuttavuudesta, ja toisaalta hyväksyä Jumalan tai jonkin tuonpuoleisen ilmoittama totuus.
– On väärin luopua tästä etsimisestä vain siksi, että se on vaikeaa. Tässä on kyseessä niin isot panokset, Kuokkanen sanoo viitaten uskontojen erilaisiin opetuksiin siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemansa jälkeen.
Ideologioiden paremmuuden selvittäminen on Kuokkasen mielestä tärkeää siksikin, että yhteiskunnallinen elämä riippuu paljon siitä, mikä on oikea elämänkatsomus. Mitään moraalia koskettavaa asiaa ei voi päättää ilman selvyyttä perimmäisistä kysymyksistä.
Kuokkanen haastaa länsimaalaisten miltei selviöinä pitämät arvoneutraaliuden ja laajat kansalaisoikeudet. Hän sanoo, että ne ovat tabuja, joita ei pystytä perustelemaan muuten kuin kehäpäätelmällä, että ne ovat itsestäänselvyyksiä. Tästä huolimatta Kuokkanen pitää esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistusta tarpeellisena.
Rehellisyys vaatii maailmankatsomusten vertailua
Aleksi Kuokkanen toteaa, että ennustukset, joiden mukaan uskonnon merkitys yhteiskunnassa olisi vähenemässä, ovat menneet vikaan. Erilaisten uskonnollisten ja muiden ideologioiden välinen kamppailu on eittämättä tosiasia.
Sen takia rehellisyys vaatii Kuokkasen mukaan selvittämään, mikä maailmankatsomus tarjoaa parhaat päämäärät yksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien elämään.
– Voi tuntua melkein toivottomalta selvittää, mikä maailmankatsomus on totta ja mikä ei, kun monet asiantuntijatkin sanovat, ettei asiaa voi tietää. Toisaalta moni uskoo varmasti katsomusten selvittelyn olevan pelkkää ihmisen pohdintaa. Silloin on helppo sanoa toiselle, että sinä pohdit noin ja minä pohdin näin ja kumpikin on yhtä oikein. Se on kuitenkin ylpeää harhakuvaa. Meillä ei ole perusteita uskoa, etteikö jossakin ideologiassa olisi mitään syvempää totuutta, Kuokkanen toteaa.
