Suomalaisille on tutkijoiden mukaan syntynyt rituaalityhjiö, kun uskonto on menettänyt merkitystään yhä useamman elämässä. Tutkijat sanovat suomalaisten hakevan uskon hiipumiseen synnyttämään tyhjiöön korviketta kaupallisesta kulttuurista.
Suomeen ei ole syntynyt vahvoja tai vakiintuneita käytäntöjä, miten kirkosta eronnut juhlii elämän taitekohtia kuten naimisiin menemistä, lapsen syntymää tai suree läheisen kuolemaa.
Osa uskontokuntiin kuulumattomista saattaa juhlistaa esimerkiksi lapsensa syntymää nimiäisillä. Kun kirkosta aikuisena eronneet Iida Välimaa ja Matti Pöllä saivat kesällä esikoisensa, he halusivat juhlia elämänsä käännekohtaa.
– Esikoisen syntymä on iso asia. Meille oli tärkeää, että seremonia oli juhlava, Iida Välimaa sanoo.
Vaikka uskonto ei kuulu Välimaan elämään, hän kaipaa rituaaleja luomaan merkitystä elämän merkkitapahtumiin. Merkityksiin rituaalit aina liittyvätkin: merkitysten antamiseen ja siirtämiseen.
Helsingin yliopiston tutkijan Johanna Sumialan mielestä ihmisillä on tarve hetkellisille yhteisille kokemuksille.
– Että koemme olevamme enemmän kuin osiemme summa, esimerkiksi kansakuntana. Tämä toimii myös perheen tasolla. Yhteisien rituaalien myötä koemme, että olemme perhe tai suku, Sumiala selvittää.
Psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo huomanneensa yhä useamman suomalaisen hakevan kaupallisesta kulttuurista korviketta rituaaleille, kun uskonnon merkitys on heidän elämässään hiipunut. Korkeilan mukaan eri taustoista tulevat ihmiset kohtaavat nykyisin kirkon sijaan toisensa lähinnä supermarketeissa.