Kirjoittanut
Kirjailija C. S. Lewisia (18981963) on syytetty milloin rasistiksi, milloin taas naistenvihaajaksi tai uskonnolliseksi propagandistiksi. Suomessa tammikuun alussa vierailleen Lewis-tutkijan Michael Wardin mukaan kriitikoiden väitteet ovat huolimattomia. Ne kertovat kriitikoiden epäluuloisesta suhtautumisesta kristinuskoon ja historiallisen empatiakyvyn puutteesta.
Narnia-tarinoiden isää Clive Staples Lewisia on syytetty rasismista lähinnä siksi, että Narnian etelänaapurissa asuvat pahat kalormenilaiset kuvataan tarinassa tummaihoisiksi. Michael Ward kuitenkin huomauttaa, että kaikkia kalormealaisia ei suinkaan kuvata pahoiksi. Lisäksi Narnian Velho ja leijona -kirjan keskeinen paha hahmo on Valkea velho. Kukaan ei kuitenkaan syytä Lewisia rasistiksi siksi, että paha hahmo on kuvattu valkoiseksi.
– Siitä, miten kirjailija kuvaa kaunokirjallisessa teoksessaan henkilöhahmoja, ei voi päätellä kirjailijan suhtautumista rotuun. Sen sijaan kun lukee Lewisin kirjeitä, elämänhistoriaa ja kommentteja asiasta, käy ilmi, ettei hän ollut millään muotoa rasisti. Hän puhui hyvin voimakkaasti rotuun perustuvaa syrjintää vastaan, Ward sanoo.
Wardin mukaan rasisti-leimat kertovat siitä, ettei oikeasti haluta kuunnella, mitä Lewis pyrkii sanomaan. Tällaiset kriitikot eivät arvioi Lewisia hänen omasta historiallisesta viitekehyksestä käsin.
– Lewis kuoli vuonna 1963. Lähes kaikki hänen kirjansa on kirjoitettu ennen kuin laaja siirtolaisuus Britanniaan alkoi. Rotukysymys ei ollut edes herännyt poliittisena aiheena Lewisin elinaikana. Ei Lewisin voi olettaa kirjoittavan aiheesta samanlaisella herkkyydellä ja säännöillä kuin tänä aikana, koska hän eli toisenlaisena aikakautena. Sellainen osoittaa vain historiallisen empatiakyvyn puutetta.
Ei feministi, muttei myöskään naistenvihaaja
Sama pätee Lewisin naiskäsitystä koskevaan kritiikkiin. Seksuaalivallankumous ja naisen aseman radikaali yhteiskunnallinen muutos alkoi vasta Lewisin kuoleman jälkeen 1960-luvulla.
– Lewis oli asenteissaan melko perinteinen. Hän ajatteli, että on hyvin kunnioitettavaa, että nainen on vaimo ja äiti. Hän rohkaisi naisia siihen, mikäli se oli heidän kutsumuksensa. Lewis ei ollut feministi.
– Mutta ei se tarkoita sitä, että hän olisi ollut naistenvihaaja. Hän rakasti naisia. Hän meni naimisiin ja hänellä oli monia naispuolisia ystäviä ja kollegoita. Monet hänen kirjojensa hengellisesti kypsimmät hahmot ovat naisia tai tyttöjä. Esimerkiksi Narnia-sarjassa Lucy-tyttö näkee Aslanin kaikkein useimmin. Hän on se, joka johtaa sisaruksiaan, kun he ovat eksyksissä. Lucy saa sanoa myös viimeisen repliikin Narnian viimeisessä kirjassa. Ei naistenvihaaja nostaisi nuorta tyttöä tällaiseen rooliin tarinassa, Michael Ward puolustaa.
Oikeus propagandaan
Eikö Lewis kuitenkin ollut uskonnollinen propagandisti? Onhan tunnettua, että hän kätki fantasiakirjallisuuteensa kristillistä symboliikkaa.
– Ilmeisestikin Lewis halusi propagoida eli levittää evankeliumia niille, jotka eivät olleet uskovia. Ne, jotka syyttävät uskonnollisesta propagandasta, eivät yleensä ole itse kristittyjä. Mutta samalla he itse propagoivat eli kirjoittavat kertomuksia ja laativat perusteluja ateismin, gnostilaisuuden tai jonkun muun vaihtoehtoisen uskonnon puolesta, Michael Ward arvioi.
Ward mainitsee brittiläisen kirjailijan Philip Pullmanin, joka on syyttänyt Lewisia propagandasta. Pullman itse kirjoittaa fantasiaa, jossa hän propagoi eli puhuu ateismin puolesta.
– Pullman ei jostain syystä suuntaa samaa kritiikkiä itseään kohtaan. Minusta kristittyjen pitää saada propagoida kristinuskoa kirjoituksissa. Ja mielestäni myös ateistien pitää saada propagoida ateismia kirjoituksissaan. Minä uskon sananvapauteen. Todellinen kysymys on se, millä tavalla propagointi toteutetaan.
– Mielestäni Lewis julistaa sanomaansa paljon hienovaraisemmin kuin Pullman. Pullman lyö päin naamaa ateistisella sanomalla niin, että se pilaa kertomuksen. Lewisin Narnia-kirjoja puolestaan joku voi lukea huomaamatta, että kirjoittaja on kristitty, Ward vertailee.
Lue tämän viikon Uudesta Tiestä (4/2012) Michael Wardin ja kahdeksan suomalaisen Lewis-asiantuntijan pohdintaa siitä, mihin Lewisin suuri suosio perustuu.
Katso myös uutinen: ”Tutkija: Narnia kirjojen symboliikka avautuu planeettojen avulla”
