Kirjoittanut
Yleisradioyhtiöt tulevat vähentämään perinteisiä hartausohjelmia ja jumalanpalveluksia ohjelmistostaan samalla kun uskonnollinen ympäristö monimuotoistuu, ennustaa Suomen Akatemian tutkijatohtori Teemu Taira. Englannin yleisradioyhtiö BBC ei enää lähetä perinteisiä jumalanpalveluksia sunnuntaiaamuisin. Uskontotieteilijä uskoo saman tapahtuvan tulevaisuudessa Suomessa.
Taira tutkii uskontoa käsittelevää journalismia ennen ja nyt sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa. Valtakirkkojen aseman heikentyessä ja uskonnollisen kentän monimuotoistuessa yleisradioyhtiöt puntaroivat, miten ne käsittelevät uskonnollisia aiheita ja mikä on perinteisten hartausohjelmien rooli julkisen palvelun yhtiöissä.
Uskontotieteilijän mukaan on ilmeistä, että Englannissa tapahtuneet ohjelmapoliittiset muutokset rantautuvat Suomeen jollakin aikajänteellä.
– Perinteiset hartausohjelmat ja jumalanpalvelukset ovat [BBC:n ohjelmistossa] vähentyneet. Jos ajatellaan perinteistä jumalanpalveluslähetyksen paikkaa eli kello kymmentä sunnuntaiaamuisin, niin sellaista ei ole. Jumalanpalvelus lähetetään korkeintaan pari kertaa vuodessa.
Jumalanpalveluksen tilalla BBC lähettää televisiossa sunnuntaiaamuisin uskontoaiheisen debatin, jossa yhtenä keskustelijana on anglikaanisen kirkon edustaja. Saman pöydän ääressä esittelevät näkemyksiään uskonnollisten vähemmistöjen edustajat sekä usein myös humanististen tai sekulaaristen yhdistysten äänitorvet.
– Uskonnolliset ohjelmatuotannot eivät voi olla yhteen uskontoon keskittyvää eivätkä hartausohjelmia. Sen sijaan suositaan ajatuksia herättäviä keskusteluja, joka ottaa monimuotoisuuden huomioon, Taira tiivistää brittiyleisradion ohjelmapolitiikan.
Kun esille nostetaan erilaisia maailmankatsomuksellisia ääniä, yksilön valinta ja kokemuksellisuus korostuvat.
– Kaikenlaisia näkemyksiä tuodaan esiin, mutta niistä yksilön pitää itse valita omansa.
Turun yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori näkee piirteitä brittityyppisen uskontojournalismin esiinmarssista Suomessa.
– Minusta siihen suuntaan ollaan jo menossa. Suomi on kuitenkin vielä tilastollisesti erittäin homogeeninen maa etnisesti, kulttuurisesti ja uskonnollisesti verrattuna Englantiin, joka on Euroopan kirjavin.
– Siellä on ollut aivan toisenlainen paine kehitykselle, mutta uskon, että Suomessakin se tulevaisuudessa kasvaa.
Taira uskoo, että tulevaisuudessa kristilliset hartausohjelmat ja jumalanpalvelukset lähetetään Suomessa radiosta. Tutkijan mukaan radio sopii välineenä televisiota paremmin perinteisten kristillisten ohjelmien jakelukanavaksi.
– Mediat ovat erilaisia. Yhteen mediaan sopii yksi juttu ja toiseen toinen. Jos ajatellaan brittien tilannetta, niin radiossa on yllättävän paljon hartausohjelmaa ja jumalanpalveluksia, josta tulee edelleen paljon positiivista palautetta. Radio vain sopii hyvin tämäntyyppiseen, kun taas televisio – vaikka siinä kuinka saadaan kuvaa mukaan – ei oikein sovi välineenä perinteiseen hartausohjelmaan. Paitsi ehkä mausteena kerran tai pari vuodessa, kun on jotain erityistä, Taira sanoo.
Brittitelevisiossa jumalanpalveluksia televisioidaan kristillisten juhlapyhien, kuninkaallisten häiden tai kansakuntaa koskettavien kriisien aikana.
Mediatutkija: ”Kirkon nostettava esiin karismaattisia henkilöitä”
Mediatutkija, Helsingin yliopiston dosentti Johanna Sumiala esitteli tällä viikolla Helsingin Sanomain säätiön teettämää tutkimusta, jossa joukko yliopistotutkijoita tarkasteli, mitkä aiheet ylittivät uutiskynnyksen suomalaisissa päivälehdissä. Sumiala allekirjoittaa ajatuksen uskonnollisen ympäristön monimuotoistumisesta erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Mediatutkijan mukaan luterilainen kirkko pärjää julkisuudessa vain ottamalla huomioon median lainalaisuudet. Mikäli kirkko haluaa, ettei sitä käsitellä mediassa yksinomaan instituutiona vaan myös hengellisenä yhteisönä, sen on tultava yhä tarmokkaammin esiin henkilöiden kasvoilla.
– Kristinuskon ytimen pohdinta tapahtuu henkilöiden ja heidän elämäntarinoidensa kautta, jolloin keskiössä on yksilö ja yksilön tarina, Johanna Sumiala tiivistää.
Sumialan mukaan karismaattiset ja kiinnostavat henkilöt ovat kirkolle kullanarvoisia.
– Nykyinen mediakulttuuri suosii yksilöitä, joita pidetään tavalla tai toisella kiinnostavana ja joissa on särmää ja karismaa. Nyky-yhteiskunnassa kirkon kuten monien muidenkin instituutioiden on yhä enemmän sopeuduttava median logiikkaan. Jos äänen haluaa saada kuuluviin, on suostuttava pelaamaan niillä pelisäännöillä, joista yksi on kiinnostavat henkilöt.
Tosin verkko ja vaihtoehtoiset mediat tarjoavat myös kirkolle ja sen jäsenille uusia kanavia saada äänensä kuuluviin.
– Verkon kautta ohmisille tarjoutuu yhä useampia polkuja päästä erilaisiin julkisuuksiin. Tämä tarjoaa kirkolle ja kirkon toimijoille ja myös tavallisille seurakuntalaisille uudenlaisia mahdollisuuksia. Valtavirtamedia ei enää toimi yksinoikeudella portinvartijana sille, mistä puhutaan ja ketkä ovat keskustelemassa.
Uskontotieteilijä Teemu Taira esittelee arvionsa kirkon hartausohjelmien tulevaisuudennäkymistä yleisradioyhtiöissä Radio Dein Toivoin Päivässä keskiviikkona 9.10. klo 14.40.
Mediatutkija Johanna Sumiala kertoo, mitkä asiat uskonnosta nousevat uutisiksi Radio Dein Ajankohtaistunnilla torstaina 10.10. klo 9-10.
