Åbo Akademissa uskontotieteen tutkijana toimiva Tuomas Martikainen arvioi, että uskonnollinen monimuotoisuus tulee lisääntymään Suomessa. Iso osa tästä ruohonjuuritason muutoksesta ei näy juuri missään muussa kuin uskontoihin liittyvien ongelmien kautta. Suurin osa todellisesta monimuotoisuudesta jää suurimmalta osalta näkemättä, Martikainen sanoi Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä torstaina.
Tuomas Martikaisen arvion mukaan kaksi kolmesta Suomeen muuttavasta ulkomaalaisesta on kristittyjä. Joka viides puolestaan on muslimi. Lisääntyvän maahanmuuton myötä uskonnollinen monimuotoisuus lisääntyy. Tarkkoja lukuja maahanmuuttajien uskonnollisuudesta ei saada, sillä ulkomailla syntyneistä kolme neljäsosaa ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
– Suomalainen uskontotilastointi tavoittaa hyvin suomalaisen valtaväestön, mutta se ei kovinkaan hyvin toimi maahanmuuttajaväestön kohdalla, jolloin siihen tarvitaan muita arviointeja, Martikainen sanoi.
Vapaat kristilliset yhteisöt toimivat hänen mukaansa huomattavasti joustavammin kuin luterilainen kirkko uudentyyppisten jäsenten kanssa.
– Lukumääräisesti luterilainen kirkko on suomen suurin maahanmuuttajayhteisö. Tosin sen valtavassa jäsenmäärässä se on vain pieni hippunen, toisin kuin ortodoksisessa kirkossa, jonka jäsenistä joka kymmenes on ulkomailla syntynyt, pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueella.
Katolinen kirkko on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisen 25 vuoden aikana.
– Sen jäsenistä lähes puolet on ulkomailla syntyneitä. Katolisuus Suomessa käy läpi hyvin voimakasta monikulttuuristumista. Voitaisiin sanoa, että katoliset seurakunnat eri paikkakunnilla ovat todennäköisesti paikkakuntien kaikkein monimuotoisimpia yksittäisiä organisaatioita, Martikainen totesi.