Kirjoittanut
Pelastus on islamin ja kristinuskon keskeisin käsite, mutta miten sen voi saada? Islam korostaa tekoja, eikä siinä ole oppia sovituksesta, sanovat väitöskirjatutkija Abbas Bahmanpour ja emeritusprofessori Miikka Ruokanen.
Resalat-yhdyskunnan imaami Abbas Bahmanpour valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa islamin historiasta. Emeritusprofessori Miikka Ruokanen on tutkinut kristillistä oppia koko uransa.
Molemmat tuntevat uskontojensa käsitykset pelastuksesta kuin omat taskunsa. He näkevät eroavaisuudet samalla tavalla.
‒ Islam korostaa uskon ja tekojen olevan tarpeellisia pelastukselle. Islamissa ei myöskään ole oppia syntien sovituksesta, Abbas Bahmanpour tiivistää.
Myös Ruokanen on lukenut Koraania ja ymmärtänyt asian samoin.
‒ Olen ymmärtänyt Koraanista, että vilpitön usko Jumalaan ja hyvät teot ovat ratkaisevia islamissa. Sellaiselle ihmiselle Jumala antaa pelastavan armonsa ja ikuisen elämän paratiisissa.
Yhteistä hyvät teot
Ensi viikon maanantaina Bahmanpour ja Ruokanen selittävät ja perustelevat oman uskontonsa pelastuskäsityksiä Veritas Forumissa Helsingissä.
Vaikka molemmissa uskonnoissa korostetaan uskoa, Ruokanen painottaa eroa siinä, miten usko syntyy ja mihin se kohdistuu.
‒ Kristinuskossa usko ei ole ihmisen oma vapaa psyykkinen luomus, vaan Jumalan Pyhän Hengen vaikuttama lahja ihmisessä. Hyvät teot kuuluvat myös kristinuskoon, mutta ne eivät aiheuta pelastusta, vaan ne ovat pelastuksen seuraus, Ruokanen erittelee.
Jumalan yhteydessä elävä uskova on kutsuttu rakastamaan muita ja tekemään hyvää, mutta tämänkin saa aikaan Jumalan Henki, Ruokanen toteaa.
‒ Kristinuskossa kaikki on lahjaa.
Voiko ihminen olla Jumalan asunto?
Suurin ero islamin ja kristinuskon pelastuskäsityksissä on tapa, jolla Jumala lahjoittaa pelastavan armonsa ihmisille.
‒ Jumala tuli ihmiseksi, otti kantaakseen heidän syntiensä seuraamukset. Hän antoi toivon ihmisyyden uudeksi luomisesta ja ikuisesta elämästä Kristuksen ristissä ja ylösnousemuksessa.
Ruokanen painottaa Kristusta pelastuksen subjektina sekä ihmiskunnan että yksilön kohdalla.
‒ Ihminen pelastuu eli saa ikuisen elämän, kun Kristus itse tulee syntiseen asumaan Pyhässä Hengessä. Hän saa syntien anteeksiantamuksen ja osallisuuden Kristuksen katoamattomaan elämään ja jumalalliseen rakkauteen.
Ruokasen mukaan islam ei korosta anteeksiantamusta eikä osallisuutta Jumalan omaan elämään ja pelastuksen lahjoihin.
‒ Islamissa pelastus on ihmisen ja Jumalan yhteistyötä, kun taas kristinuskossa se on sataprosenttisesti Jumalan lahja syntiselle, Ruokanen kiteyttää näkemyksensä.
Muuttuvaa ja muuttumatonta
Kristillisen kirkon piirissä pelastuskäsityksistä keskustellaan paljon. Ruokasen mukaan kristillisessä teologiassa on viime vuosikymmeninä korostettu entistä enemmän intiimin Jumala-yhteyden ajatusta
‒ Kolmiyhteinen Jumala ei vain lähetä pelastuksen lahjoja jostain etäältä, vaan käy lahjoineen itse taloksi asumaan ihmiseen.
Bahmanpourin mukaan näkemys pelastuksesta on pysynyt islamin piirissä hyvin samanlaisena halki vuosisatojen.
‒ Käsitys pelastuksesta ei ole muuttunut merkillepantavalla tavalla.
”Uskontodialogi sopii yliopistoon”
Islamin ja kristinuskon pelastuskäsityksiä ruotivan Veritas Forumin puheenjohtajana toimii teologian tohtori, pastori Elina Hellqvist. Hän työskentelee Kirkkohallituksessa uskontojen kohtaamisen asiantuntijana.
Hellqvistin mielestä uskontojen välinen vuoropuhelu sopii hyvin yliopistoon.
‒ Teologia on akateeminen oppiaine ja kotonaan akateemisessa ympäristössä. Lisäksi usko ja uskonto ovat osa ihmisen syvintä identiteettiä. Ei niitä voi jättää narikkaan yliopistoon sisään astuessaan, Hellqvist toteaa.
Hän korostaa akateemisen keskustelun hyviä periaatteita: pysytään asiassa, kunnioitetaan ja kuunnellaan keskustelukumppania ja perustellaan väitteet.
‒ Sen enempää akateemisen keskustelun kuin uskontodialoginkaan perimmäinen tavoite ei ole käännyttää toista, vaan käydä keskustelua sivistyneessä hengessä, Hellqvist sanoo.
Hän kertoo odottavansa Bahmanpourin ja Ruokasen keskustelua kiinnostuneena.
‒ Pelastus ei ole helppo aihe, mutta se on tärkeä. Pelastus on keskeinen kysymys molemmissa perinteissä, voi sanoa, että jopa keskeisin.
*
Dogmatiikan emeritusprofessori Miikka Ruokanen ja Resalat-yhdyskunnan imaami, tohtorikoulutettava Abbas Bahmanpour keskustelevat maanantaina 25. helmikuuta Veritas Forumissa aiheesta Pelastus – kuka sitä enää tarvitsee ja mistä? Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen salissa P III, Yliopistonkatu 3.
