Kirjoittanut
Kristityksi kääntynyt Sardar odottaa säilöönottoyksikössä pakkopalauttamista Iraniin, vaikka moni asia viittaa siihen, että turvapaikka Suomessa olisi perusteltu.
– Näen öisin painajaisia siitä, että minut tullaan hakemaan. Poliisi kertoi minulle viime sunnuntaina, että minut palautetaan, mutta kukaan ei tiedä milloin, Helsingin säilöönottokeskukseen sijoitettu Sardar kertoo puhelimessa.
Hän ei pysty nukkumaan ilman lääkkeitä.
– Minulla ei ole ruokahalua. Jalkani ja käteni ovat kylmät.
Sardar oli muslimi, joka kiinnostui jo kotimaassaan Iranissa kristinuskosta. Hän kertoo kokeneensa uuden vakaumuksensa vuoksi vainoa ja kidutusta vaimonsa sukulaisten taholta. Kyseiset sukulaiset ovat Iranissa ”merkittävissä asemissa”.
Sardar oli vuoden pakosalla ja lähti lopulta maasta.
”Me tulimme näin 2015!” Sardar kirjoittaa Facebookissa 21.7. päivätyssä julkaisussa. Kuvassa on kumivene täynnä ihmisiä.
Suomeen tultuaan Sardar hakeutui Kemijärven seurakuntaan. Hän suoritti rippikoulun ja sai kasteen. Kemijärveltä Sardar muutti Helsinkiin opiskelemaan. Helsingissä hän on osallistunut aktiivisesti Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) toimintaan muun muassa Pyhän sydämen kappelilla.
Sardarin ystävät Kemijärvellä ja Sleyssä keräävät parhaillaan adressia pakkopalautuspäätöksen kumoamiseksi.
– Jos minut palautetaan, se on elämäni loppu, Sardar sanoo.
– Iranissa on kyllä kristittyjä, mutta muslimista kristityksi kääntynyt ei ole turvassa.
Sardar otettiin säilöön 15.7. Keskimäärin säilöönottokeskuksessa vietetään kahdeksan päivää, kunnes palautus pannaan täytäntöön.
– Tuntuu, että Pyhä Henki antoi minulle tämän lauseen: ”uhraa itsesi viattomien pakolaisten puolesta”. En siis taistele vain itseni puolesta, Sardar toteaa.
– Tottakai rukoilen ja luen täällä Raamattua, mutta tämä asia ei ole omissa käsissäni. Olen kiitollinen hyvistä suomalaisista ystävistäni.
Lakimies: ”Kaikkia perusteita ei ole tutkittu”
Sardarin lakimiehen, varatuomari Jyrki Anttisen mukaan ”turvapaikkaperusteita ei ole tapauksen suhteen tutkittu riittävässä laajuudessa”.
Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan Sardar voisi viettää Iranissa ”maltillista kristityn elämää” turvallisesti. Anttinen on tehnyt päätöksestä valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus ei ole antanut valituslupaa. Hän on myös tehnyt kesäkuussa maahanmuuttovirastolle jätetyn uusintahakemuksen tutkimatta jättämisestä valituksen hallinto-oikeudelle.
– Valitusta ei ole vielä ratkaistu, mutta lopputulosta enteilee se, ettei hallinto-oikeus kieltänyt maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoa. Sen vuoksi korkeimpaan hallinto-oikeuteen on lähetetty täytäntöönpanokieltohakemus, joka voidaan kuitenkin sivuuttaa ja Sardarin palautus toteuttaa koska tahansa, Anttinen kuvailee monimutkaisen kuuloista prosessia.
Anttisen mukaan Sardar on Iranissa hengenvaarassa myös sellaisista syistä, jotka ovat vasta tulleet ilmi, ja joita ei ole asianmukaisesti tutkittu.
Sardar on ensinnäkin poistunut maasta luvatta, eikä virallisesti passintarkastuspisteen kautta. Siitä tuomitaan Iranissa 1-3 kuukautta vankeutta.
– Sen hän voisi ehkä kestääkin, mutta laiton maasta poistuminen herättää viranomaisten erityisen mielenkiinnon.
Lisäksi Sardarin vaimo on Sardarin Suomessa ollessa nostanut kanteen, joka liittyy ilmeisesti avioeroon. Sardarille osoitettu kutsu Teheranin oikeuden eteen on päätynyt Anttisen pöydälle asti. Anttisen mukaan on ”enemmän kuin todennäköistä”, että vaimo on ilmoittanut eroperusteeksi miehensä islamista luopumisen ja kristityksi kääntymisen.
– Tämä tulee viranomaistiedoista ilmi, kun Sardar pidätetään jo lentokentällä. Tapauksessa on kaikki ainekset siihen, että vastaanotto Iranissa on kohtalokas, Anttinen sanoo.
Sardar on Suomessa ollessaan vastustanut Iranin hallitusta paitsi julkisessa mielenosoituksessa myös sosiaalisessa mediassa. Some-tileillään Sardar on myös tunnustanut kristillistä uskoaan.
– Iranissa on vuodesta 2011 alkaen toiminut kyberpoliisi, joka valvoo sosiaalista mediaa. Vuodesta 2013 tämä kyberpoliisi on ollut ihmisoikeusrikkomusten vuoksi EU:n pakotelistalla.
– Tämä fakta kertoo heidän toimintansa tehokkuudesta eli vaarallisuudesta, Anttinen luonnehtii.
– Sardar on kertonut, että hänen julkisella Instagram-tilillään on 500 iranilaista seuraajaa, joista hän tuntee vain 150. Ei tarvitse olla mikään etsivä ymmärtääkseen, että Sardarin elämää ja kannanottoja on seurattu kotimaassa.
”Päätösten taso vaihtelee liikaa”
Jos Sardarin pakkopalautus pannaan täytäntöön, riskit ovat Anttisen mielestä ”aivan liian suuret”.
– Olen hoitanut viime vuosina kymmeniä turvapaikkajuttuja, ja täytyy sanoa, että päätösten taso niin maahanmuuttovirastossa kuin tuomioistumissakin vaihtelee. Välillä luottamukseni viranomaisiin ja oikeuslaitokseen on horjunut, Anttinen myöntää.
– Yleensä sentään uudet tapauksiin liittyvät perusteet huomioidaan ja tutkitaan. Nyt näyttää siltä, ettei näin tehdä. Syynä lienee kesäkuun alussa voimaan tullut muutos uusintahakemusten käsittelyissä. Siinä linjaa tiukennettiin.
Iranin lakiin on kirjattu ainakin muodollisesti uskonnonvapaus, mutta kaiken lainkäytön yläpuolella on sharia-laki, jossa islamista luopumisesta rangaistaan kuolemalla. Open Doors -järjestön listauksen mukaan Iran on vuonna 2019 kristittyjen vainojen vaikeusasteen suhteen maailman maista sijalla 9.
”Suurin uhka Iranin kristityille on maan hallitus. Kristityt ja muut vähemmistöt koetaan vakavaksi uhaksi. Iranin hallinnon kovan linjan johtajat vastustavat voimakkaasti kristinuskoa, ja vaikka kaikki kristilliset ryhmät kohtaavat vaikeuksia hallinnon taholta, suurin paine kohdistuu muslimitaustaisiin kristittyihin. Muslimitaustaiset kristityt kokevat vainoa niin hallituksen, sukulaisten kuin yhteisöjenkin taholta”, Open Doorsin tiedotteessa luonnehditaan.
