Kirjoittanut
Syntyvyys on laskenut Suomessa voimakkaasti vuodesta 2010 lähtien, mutta syitä tähän tunnetaan varsin huonosti. Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas somettaminen voi olla yhteydessä lasten hankinnan lykkäämiseen.
Tuoreen tutkimuksen Reasons to postpone childbearing during fertility decline in Finland mukaan tärkeimmät syyt lykätä lastenhankintaa tai olla kokonaan hankkimatta lapsia olivat epävarma elämäntilanne ja elämäntapa, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimus perustuu Väestöliiton vuosina 2015 ja 2018 toteuttamien Perhebarometrikyselyiden aineistoon. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka lykkäsivät lastenhankkimista tai eivät suunnitelleet sitä. Osallistujia pyydettiin arvioimaan eri syiden tärkeyttä päätökseensä ennalta laaditulta listalta.
Kolme pääasiallista syytä siirtää lastenhankintaa
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin Kateryna Golovinan mukaan tutkimuksessa tunnistettiin kolme pääasiallista syytä, joiden vuoksi lastenhankintaa lykätään tai lapsia ei haluta ollenkaan. Näitä olivat epävarma elämäntilanne, elämäntyyli tai se, että lapsiluvun koettiin olevan jo täynnä.
– Epävarma elämäntilanne oli suurin syy päätökseen lykätä lastenhankkimista tai olla hankkimatta lapsia, Golovina toteaa.
Elämäntilanteen epävarmuuteen liittyi useita tekijöitä taloudellisesta tilanteesta keskeneräisiin opintoihin, asunnon kokoon sekä työn ja lastenhoidon yhdistämiseen.
Elämäntyyli oli toiseksi tärkein tekijä.
– Jotkut aikuiset eivät halunneet muuttaa nykyistä elämäntapaansa vaan mieluummin tehdä muita asioita elämässä kuin perustaa perheen.
Osa vastaajista myös koki, että heillä oli jo sopiva perhekoko eikä enempää lapsia ollut toiveissa.
Some ja suhtautuminen työhön vaikuttaa suunnitelmiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi eri väestöryhmien syitä lykätä tai luopua lastenhankinnasta. Tutkijat tarkastelivat myös, liittyivätkö sosiaalisen median laajamittainen käyttö ja työhön liittyvät asenteet kuten työholismi näihin syihin.
Tulosten perusteella osallistujat, joiden elämäntilanne oli vakaampi, ja ne, jotka käyttivät harvoin sosiaalista mediaa ja jotka olivat vähemmän työorientoituneita, ilmoittivat harvemmin epävarmuuden syyksi lykätä lapsenhankintaa tai luopua siitä. Lapsettomat vastaajat, jotka käyttivät usein sosiaalista mediaa ja jotka olivat enemmän työorientoituneita, myös mainitsivat todennäköisemmin elämäntapaan liittyvät mieltymykset syyksi lykätä lastenhankkimista, tämä koski erityisesti naisia.
– Julkisuudessa on arvailtu, että sosiaalisen median leviäminen 2010-luvulla olisi yhteydessä syntyvyyden laskuun. Tässä osoitamme ensimmäistä kertaa kyselyaineistoilla, että yhteys on olemassa, korostaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.
Ensimmäinen järjestelmällinen tutkimus
Tässä tutkimuksessa eritellään ensimmäistä kertaa systemaattisesti syitä, joilla aikuiset perustelevat päätöstään lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä Suomessa 2010-luvulla, jolloin syntyvyys laski voimakkaasti.
Tulokset korostavat turvallisuuden tunteen ja elämäntavan merkityksen. Poliittisten päättäjien olisi otettava huomioon myös asenteisiin ja perheen ja työn yhteensovittamiseen vaikuttavat tekijät, kun he suunnittelevat perheellistymistä ja lapsiperheitä tukevia toimenpiteitä.
Aineisto kerättiin ennen Covid-19-pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia, miten syyt lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä ovat muuttuneet eskaloituvien kriisien aikana.
