Kirjoittanut
Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä voimakkaammin hän kokee saavansa lohtua mollivetoisesta musiikista, kertoo Jyväskylän ja Durhamin yliopistojen tutkimus.
Suomalainen musiikki on todettu kansainvälisissä vertailuissa monien muiden maiden sävelmiä mollivoitoisammaksi. Jyväskylän ja Durhamin yliopistojen tutkimuksen mukaan mollikansaa ovat erityisesti varttuneet suomalaiset. Mitä enemmän ikävuosia, sitä useammin ihminen kokee surumielisen musiikin lohdulliseksi.
– Kiinnostavaa kyllä, surun nautinnollisuudessa ei havaittu eroja sukupuolten tai ikäryhmien välillä, joskin musiikillinen tausta ja yleinen kiinnostus musiikkia kohtaan näyttäisi vahvistavan puhtaan nautinnon kokemuksia, Eerola huomauttaa.
– Huomasimme, että lohdun kokemukset olivat vahvempia vanhemmilla vastaajilla, kun taas nuoremmat vastaajat ja naiset kokivat vahvempia negatiivisia kokemuksia kuin muut, sanoo musiikkitieteen professori Tuomas Eerola.
Tutkimuksella haluttiin selvittää, miksi jotkut ihmiset nauttivat surullisen musiikin kuuntelemisesta, kun taas toiset pitävät sitä vastenmielisenä.
– Monet ihmiset kokevat mielihyvää kokiessaan kipeitä tunteita esimerkiksi musiikkia kuunnellessaan tai elokuvia katsoessaan. Tiedämme kuitenkin, että monet ihmiset eivät voi sietää surullista musiikkia ja suorastaan välttelevät sen kuulemista. Siksi halusimmekin tutkia laajemmin surullisena pidettyyn musiikkiin liittyviä tunnekokemuksia ja niihin vaikuttavia psykologisia mekanismeja, Eerola kertoo.
Professori ja musiikintutkija Henna-Riikka Peltola tutkivat musiikin herättämiä tunteita kolmella kyselyllä Suomessa ja Englannissa. Kyselyihin vastasi yhteensä lähes 2 500 brittiä ja suomalaista.
Suurin osa vastaajista kuvaili kokemuksia surullisesta musiikista miellyttäviksi, ja kolmanneksella musiikin kuuntelu johti mielialan kohenemiseen. Musiikki tuotti nautintoa joko puhtaasti musiikillisten ja esteettisten kokemusten kautta tai musiikin tuoman lohdun vuoksi.
– Vastausten mukaan surullinen musiikki ja sen tunteet kietoituivat muistoihin ja henkilökohtaisiin mielleyhtymiin. Nämä kokemukset liittyivät usein vaikeaan elämäntilanteeseen, jossa musiikki toimii hyvänä vertaistukena, toteaa Peltola.
– Jälkimmäisessä tapauksessa koetut tunteet kietoutuvat usein muistoihin ja henkilökohtaisiin assosiaatioihin, joita musiikin kuuntelu herättää. Nämä kokemukset raportoitiin usein liittyvän vaikeaan elämäntilanteeseen, joissa musiikki toimii hyvänä vertaistukena, Eerola selvittää.
Kaikilla surullinen musiikki ei kuitenkan lohduta. Osa vastaajista raportoi hyvin epämiellyttäviä tunnekokemuksia. Niissä surullisen musiikin kuuntelu liittyi tyypillisesti henkilökohtaisiin menetyksiin, kuten läheisen kuolemaan.
– Tällaiset voimakkaat negatiiviset kokemukset näyttävät olevan sekä henkisesti että fyysisesti uuvuttavia, ja näin ollen kaukana nautinnollisuudesta, sanoo Eerola.
Reagointitavat pätivät sekä suomalaisiin että englantilaisiin.
Radio Dein musiikkipäällikkö Antti Suonion mukaan tutkimustulokset on helppo allekirjoittaa.
– Musiikki myötäelää ihmisten tunteita. Radio Deissä saamme jatkuvasti kuulla palautteita, kuinka soittamamme laulut ovat lohduttaneet ja kantaneet vaikeissa elämäntilanteissa.
Suonio muistuttaa, että molivoittoisessa musiikissakin on usein toivon pilkahdus.
– Se voi olla ihmiselle juuri sellainen rinnallakulkija, joka tulee kuuntelijan mielialan tasolle ja ymmärtää surullisiakin tunteita, mutta tarjoaa myös ”siltoja yli synkän virran”.
Musiikkipäällikkö kertoo radiokanavan tutkivan säännöllisesti kuuntelijoidensa musiikkimieltymyksiä.
– Tuloksissa.on selvästi nähtävissä, että nuoret pitävät keskimäärin hieman reippaammista ja iloisemmista lauluista kuin varttuneemmat. Kaihoisilla ja lohduttavilla lauluilla on kuitenkin todella vankka kannatus ikäryhmistä riippumatta.
Kommentoi Radio Dein musiikkia Facebookissa
