Kirjoittanut
Valtaosa seurakuntalaisista kokee, etteivät seurakuntarakenteen muutokset ole vaikuttaneet mitenkään omaan hengelliseen elämään, jäsenyyteen, osallistumiseen tai tunteeseen seurakunnan tuttuudesta. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan Harri Palmun jäsentutkimuksesta rakennemuutosseurakunnissa.
– Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut ovat lähellä seurakuntalaisia, Palmu toteaa.
Tutkimus toteutettiin neljässä 1.1.2009 rakennemuutoksen kokeneessa seurakunnassa. Mukana olivat Kurikan, Jämsän ja Sastamalan seurakunnat sekä Kouvolan seurakunnan jäsenet Kouvolan seurakuntayhtymästä. Vastaajina oli 801 kyseisten seurakuntien jäsentä.
Selvä enemmistö vastaajista koki, ettei muutos vaikuttanut mitenkään seurakunnan palvelujen saatavuuteen, monipuolisuuteen, laatuun tai mahdollisuuksiin toimia vapaaehtoisena.
Aktiivisimmin seurakunnan toimintaan osallistuvat vastaajat kokivat vaikutukset voimakkaimmin.
Kaikissa tutkituissa seurakunnissa enemmistö seurakuntalaisia piti seurakunnan tekemää ratkaisua liittymisestä tai seurakuntayhtymän perustamisesta järkevänä.
Tutkimuksen perusteella valtaosa jäsenistä pitää seurakuntarajoja merkityksettöminä oman hengellisen elämän toteutumisen kannalta.
Puolet jäsenistä oli sitä mieltä, että seurakunnan jäsenyys voisi määräytyä muutoinkin kuin asuinpaikan mukaan. Merkittävimmin asuinpaikkakuntaan perustuvaa jäsenyyttä kannattavat erityisen runsaasti seurakunnan toimintaan osallistuvat yli 55-vuotiaat.
Harri Palmu korostaa, että tutkimuksen perusteella seurakuntarakenteen perustelut voisivat olla nykyistäkin selvemmin sanoitettu hallinnollisina ja taloudellisina ratkaisuina eikä esimerkiksi jäsenyyden vahvistamisena.
