Eilen julkistetussa tutkimusjulkaisussa esitellään virsien ja hengellisten laulujen merkitystä niin yksilölle kuin yhteisöille.
Virsien laulaminen rakentaa yhteisöllisyyttä, jolla on yhtymäkohta sekä perinteisiin että nykypäivään, todetaan Kirkon tutkimuskeskuksen 3.3. julkistetussa Hymn, Song, Society -teoksessa. Teos käsittelee virsien merkitystä kirkossa ja yhteiskunnassa, virsikirjojen sisältjö eri maissa sekä hengellisiin lauluihin liittyviä kokemuksia.
Hymn, Song, Society -teoksessa tuodaan vahvasti esille, että virret ja hengelliset laulut muodostuvat merkityksellisiksi yksilöllisissä kokemuksissa.
− Laulut voivat myös tukea toipumisprosesseja, kuten päihteistä vapautumista, kirjoittaa dosentti Pekka Lund artikkelissaan, joka esittelee tutkimusta entisten päihteidenkäyttäjien henkilökohtaisista kertomuksista.
Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu uskonnon ja spiritualiteetin vaikutus kuntoutumisprosessiin, mutta hengelliset laulut ovat Lundin tutkimuksen mukaan tuoneet erityistä henkilökohtaista merkitystä kunkin omaan elämäntarinaan.
Saamelaistekstejä norjalaiseen virsikirjaan
Norjalainen musiikkikasvatuksen väitöskirjatutkija Ragnhild Strauman käsittelee kirjan artikkelissaan uusinta norjalaista vuoden 2013 virsikirjaa, johon on ensimmäistä kertaa otettu mukaan myös saamelaisen väestön virsitekstejä. Straumanin mukaan saamelaisperäisten virsien valikoima on vahvasti sidoksissa norjalaisiin ja ruotsalaisiin virsiin, jotka on käännetty eri saamelaiskielille. Mukana on lisäksi saamelaisten säveltämiä ja sanoittamia omia virsiä.
Suomalainen virsikirja uudistuu ensi syksynä, kun käyttöön otetaan 79 uutta virttä sisältävä lisävihko.
Hymn, Song, Society -teoksen artikkelit pohjautuvat kansainvälisen hymnologian alan konferenssin esitelmiin, joka järjestettiin Espoossa syksyllä 2014. Kirjan ovat toimittaneet TT, dosentti Tapani Innanen Helsingin yliopistosta ja YTT, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta.