Tyhjensikö Glow jo koko nostalgiapajatson? – ”Vanhaa ja uutta tarvitaan varmasti jatkossakin”

 

Jukka Leppilampi heittäytyi, eläytyi ja julisti Glow-festivaaleilla. (Ville Huuri)

Glow ei monista kristillisistä tapahtumista poiketen perustunut vapaaehtoisten panokseen.

Nyt pitää pysähtyä hetkeksi ja kuunnella rauhallisesti palautetta tekijöiltä ja yleisöltä, tuottaja Johanna Vauto sanoo viime lauantaisen Glow-tapahtuman jälkimainingeissa.

– Sen uskon, että jatkossakin tarvitaan kotimaista ja kansainvälistä, uutta ja nostalgisempaa gospelia. Nämä eivät uskoakseni ole muuttumassa jatkossa, Vauto sanoo vastaten kysymykseen, miltä festivaalin tulevaisuus näyttää, ja voiko se myös jatkossa nojata nostalgisuuteen, kuten nyt tapahtuman ensimmäisellä kerralla.

IK-opisto neliöb. 16.-29.9.

Glow-festivaali kokosi Tampereen Nokia Arenalle noin 9000 kuulijaa lauantain kokopäivätapahtumaan, jossa esiintyivät muun muassa Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Exit, Petri Laaksonen, Gospel Power, bass’n Helen, The Rain, Tera, The Road, Outi & Lee, Pro Fide, Jouko Mäki-Lohiluoma, Tommi Kalenius, Jippu, HB, Ida Elina, Eve & Ossi, Immanuel ja Maksetut Viulut.

Muun muassa Gospel Poweria ja Pro Fidea avustanutta housebandia johti muun muassa Kaija Koon stadionkonserttien musical directorina toiminut kitaristi Lasse Sakara. Jepa Lambertin johtama Sounds of Mercy -kuoro oli mukana monien artistien taustalla, ja johti tapahtuman puolivälissä yleisön black gospel -iloitteluun solisti Tomas Höglundin kanssa.

Jukka Leppilammen kanssa soittanut kitaristi Marzi Nyman vastasi soolottelullaan Lasse Sakaran kanssa yhdestä illan mieleenpainuvimmista suorituksista.

Illan päätti amerikkalaisikoni Petra, joka ulotti 50-vuotiskiertueensa Suomeen.

Gospelsukupolvi kohtasi jälleen sen elämän, jota silloin elettiin

– Nostalgia luo pohjan, mutta sen varassa ei voi kauaa mennä, päämediakumppani Radio Dein toimitusjohtaja Sami Jalonen arvioi, mutta kertoo uskovansa, että nyt koetun kaltaiselle tapahtumalle on tilausta jatkossakin.

Jalosen mukaan yleisössä oli selvästi olemassa patouma, joka nyt pääsi purkautumaan.

– Pitkään aikaan mitään tämän kaltaista ei ole Suomessa ollut. Se ryhmä, joka ennen kaikkea 1980-90 -luvuilla eli voimakasta gospel-elämää, oli nyt paikalla. Heidän muistonsa ja tunteensa nostettiin pintaan.

– Tämä oli sukupolvikokemus. Se sukupolvi kohtasi jälleen sen elämän, jota silloin elettiin, Jalonen analysoi.

– Tätä kaikkea tuki vanha kokemus seurakuntanuorena olemisesta, ne bussimatkat gospelkonsertteihin ynnä muuta. Myös Tarvo Laakso oli tärkeä kulminaatiopiste.

Tarvo Laakso (1955-2023) palkittiin elämäntyöpalkinnolla Glow Awardseissa. Palkinnon vastaanotti Severi Laakso, joka yhtyeen ja Tarvo Laakson muusikkokollegojen kanssa tulkitsi palkintogaalassa isänsä kirkkaimman hitin Krusifiksin juurella.

Lue uutinen muista Glow-palkituista tästä.

Alun vauhdikas lipunmyynti antoi pohjaa unelman toteutumiselle.

Mutta oliko näin suuren ihmisjoukon saaminen paikalle, maksavina katsojina, yllätys?

– Ei se lopulta ollut yllätys, Johanna Vauto sanoo.

– Tietenkään ei voitu tietää miten paljon lopulta tulisi ihmisiä kuin vasta tapahtumapäivänä.

Ohjelmatoimisto Kristallin yrittäjä-johtaja kertoo, että usko tapahtuman mahdollisuuksille on syntynyt 20 vuoden aikana.

– Ympäri Suomea satoja ja tuhansia kävijöitä on tullut konsertteihin. Tämä antoi varmuutta, ja uskoin kyllä, että se kymmenen tuhannen ihmisen joukko, joka tulee Glowhin, on olemassa.

Lipunmyynti myös alkoi aikanaan vauhdikkaasti. Se osaltaan loi pohjaa unelman toteutumiselle.

Menestys ei kuitenkaan syntynyt itsestään, vaan vaati Vauton mukaan paljon ponnisteluja esimerkiksi markkinoinnissa.

– Toivon, että tämä voisi jopa muuttaa gospelin identiteettiä niin, että uskalletaan tehdä asioita isosti ja laadukkaasti.

Vauto ei halua avata tapahtuman tarkkoja taloudellisia kehyksiä, kuten sitä, kuinka paljon onnistumiseen vähintään tarvittiin myytyjä lippuja.

– Sen voin sanoa, että kulut kasvoivat loppua kohti. Tarvitaan myös jotain viivan alle, että tapahtumaa voidaan jatkossakin kasvattaa ja kehittää.

 

Glow poikkesi siinä mielessä tavanomaisista kristillisistä tapahtumista, ettei se nojautunut vapaaehtoisiin tekijöihin.

Kaikkiaan festivaalin parissa työskenteli kymmeniä työstään laskuttavia ammattilaisia. Vapaaehtoisia oli mukana lähinnä tapahtumapäivänä areenalla eri tehtävissä.

– Uskon, että tämä loi laadun tuntua, ja laadulla on myös yleisölle merkitystä, Johanna Vauto sanoo.

 

Myös Radio Dei loi onnistumisen omalta osaltaan panostamalla tapahtumaan markkinoinnin ja tuotannon resursseja.

– Kyseessä oli win-win -tilanne. Musiikki on meille tärkeää, radio elää musiikista. Kun Suomessa pistetään pystyyn jotain tällaista, on luonnollista meille olla siinä mukana, Sami Jalonen sanoo.

– Meille on strategiaan ylöskirjattuna tiettyjä teemoja, joihin panostetaan. Musiikki on yksi niistä. Koemme tapahtuman lahjana, johon on helppo liittyä itse mukaan.

 

Tapahtuman jälkeisenä maanantai-aamupäivänä Johanna Vauto kertoo olevansa pyörällä päästään.

– Lauantaina, sunnuntaina ja oikeastaan tänäänkin on ollut sellainen tunne, että aivan kuin olisin jossakin mielettömän hienossa unessa. En ole saattanut uskoa tätä täysin todeksi.

– Ehkä eniten lämmittää palaute niiltä ihmisiltä, jotka olivat mukana Tampereella, vaikka eivät ole mitenkään mukana gospelkentässä. Moni on myös sellaisessa tilanteessa, ettei ole ollut vuosiin missään seurakunnan jutuissa mukana, mutta musiikki on vielä se asia, joka vetää.

– Tämä on ollut minulle Jumalan kutsu, jossa on saatu elää, ja johon moni ei ole uskonut, enkä aina itsekään. Tänäänkin olen rukoillut, ja pyytänyt, että Jumala mitä ikinä haluatkin tehdä, haluan olla siinä mukana.

– Pitkään on toivottu, että gospel voisi olla korkeammmalla tasolla, ja itsetuntoa voitaisiin nostaa. Joku raja on nyt ylitetty, Johanna Vauto sanoo.

 

Aiheet