Kirjoittanut
On tärkeää, että kuntoutuksen ja työnjohdon tehtävät ovat erillisiä.
Pelastusarmeijan talo Castreninkadulla Helsingissä on siisti mutta pittoreski.
Kysymys on oikeastaan kokonaisesta korttelista. Kerrosneliöitä on paljon, ja ne vaativat säännöllistä siivousta, huoltoa ja korjausta.
Kiinteistönhoidon samoin kuin talossa päivittäin tehtävän catering-palvelun pohjalle Pelastusarmeija perusti viime vuonna työllistämisen yksikön. Johtaja Leif Jussila sanoo, että toiminnan laajentuessa tarvittiin oma yksikkö ja tiimi keskittymään juuri työllistämiseen täysipainoisesti.
Polku on aina ylöspäin vievä.
Yksikössä on kuusi kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, viisi työkokeilijaa ja kaksitoista palkkatuella työllistettyä. Vakituisessa työsuhteessa on noin kymmenen henkilöä.
Kiinteistötyön koordinaattorin ja yksikön varajohtajan Kari Rantasen mukaan olennaista kuntoutujalle on juuri se, että kyse on oikeasta työsuhteesta ja työnjohto johtaa työtä, ei mahdollista kuntoutusta, joka kuitenkin kulkee ajatuksen tasolla mukana Pelastusarmeijan työllistämistoiminnassa.
– On tapahtunut sitä, että kaveri on tullut mukaan matalan kynnyksen työllistämiseen, innostunut ja pystynyt jättämään päihteet, ja nyt tehdään ammattitaitoista työtä työsopimuksella, Rantanen sanoo.
Työtoiminnassa hyödynnetään yhteisö- ja yksilövalmennuksen sekä neuropsykiatrian menetelmiä. Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen.
Yksikön toiminta keskittyy erityisesti siivous- ja rakennustiimeihin yhteistyössä Pelastusarmeijan kiinteistötoiminnan kanssa. Kiinteistöjen kunnostustarpeita hoidetaan samalla, kun asiakkaat saavat ohjattua työkokemusta kiinteistöalalta.
– Pelastusarmeijallahan on valtavan paljon kiinteistöjä, ja tämä kokonaisuus mahdollistaa kiinteistöalan työllistämisen.
– Tavoitteemme on, että voimme alkaa myydä työtä ulospäin, Leif Jussila sanoo.
Helluntaiseurakuntien piirissä on diakonista työllistämistä, vaikka se Helluntaikirkon Missiopalvelujen johtajan Janne Lahden mukaan toteutuu eri tavalla ja eri nimisenä.
– Tarkkaa tietoa ei ole, mutta seurakunnissa palkkatuella palkattuja henkilöitä löytynee yleisimmin lähetystoreilta sekä kiinteistöön tai diakoniaan liittyvistä palvelutehtävistä. Kokonaisuutena olemme tässä suhteessa hyvin pitkälti seurakuntien ja muiden yhteisten yhdistystemme aktiivisuuden varassa, Lahti arvioi.
– Helluntaikirkolla ei itsellään ole sellaista toimintaa, johon työllistämisdiakoniaa voisi kytkeä.
Päihdekuntoutusjärjestö KAN ry on ollut pitkään helluntaiseurakuntien ”työllistävä jaos”.
– Meillä on esimerkiksi Saarijärven yksikössä neljä kaveria kuntouttavassa työtoiminnassa, toiminnanjohtaja Jouko Vuorenniemi kertoo.
– Kuntouttava työtoiminta on kuitenkin aivan eri asia kuin varsinainen työllistäminen. Työkorvaus esimerkiksi on pari kymppiä päivässä.
Vuorenniemen mukaan työllistämistä ei loihdita esiin helposti, ja etenkin taloudellisesti mielekkään toiminnan luominen on vähintään haastavaa.
– Asiakkaamme ovat lisäksi usein sellaisessa kunnossa, ettei heiltä voi odottaa vielä tuottavaa työtä.
Vuorenniemi myös pitää Pelastusarmeijan ajatuksesta, jossa työllistymisen osastolla asian eteen työtä tekevät siihen vihkiytyneet ihmiset.
– Kuntoutumisen ohjaajat eivät voi tällaista jossakin työn sivussa hoitaa.
Kuntouttava työtoiminta on kuitenkin aivan eri asia kuin varsinainen työllistäminen.
Janne Lahti toteaa, että vaikka Helluntaikirkolla ei ole työllistymisen yksikköä, on sillä silti merkittävä rooli työttömien tukemisessa työllistymisenkin näkökulmasta.
– Jos katsotaan käynnissä olevaa Hyvällä sydämellä -hankettamme, joka on suunnattu vähävaraisten työttömien ja heidän perheidensä tukemiseen, tavoittavat seurakunnat sen avulla vuosittain tuhansia työttömiä. Heillä on saamiensa maksukorttien lisäksi mahdollisuus keskustella koulutetun hanketyöntekijän kanssa työllistymiseen liittyvistä haasteista ja saada häneltä tukea sekä ohjausta työllistämistä tukeviin palveluihin.
Ensimmäisen Hyvällä sydämellä -hankevuoden aikana kohdatuista 30 000 avunsaajasta yli 12 000 ihmistä, noin 40 prosenttia, oli työttömiä.
– Mutta ehkä kaikki seurakunnat eivät ole kaikkia resurssejaan huomanneetkaan. Potentiaalia jopa työllistämiselle saattaa olla, ja asiaa on syytä pitää esillä.
Pelastusarmeijassa talon oman työllistävän toiminnan tavoite on, että henkilö ajan myötä työllistyy talon ulkopuolelle, ”tavalliseen” työpaikkaan.
– Tämä voi olla ponnahduslauta työelämään, Leif Jussila sanoo.
”Hän jaksoi olla kassalla viisi minuuttia”
Vapaakirkollisen ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman kertoo rohkaisevan kokemustarinan työllistämisen saralta.
– Ensin nainen jaksoi kirpputorilla olla viisi minuuttia tiskin takana. Sitten piti päästä hermosauhuille.
– Päästiin kuitenkin eteenpäin, ja työ alkoi sujua. Jossain vaiheessa hän pääsi opiskelemaan kaupan alaa ja on tällä hetkellä myyjänä vaateketjun myymälässä.
ViaDian toiminnan piirissä on 119 ihmistä palkallisessa työsuhteessa ja vapaaehtoisiakin on lähes kuusisataa. Tukityöllistettyjä ja kuntoutujia on noin 350. Työllistäminen on ollut osa yhdistyksen strategiaa.
– Kun puhutaan työikäisestä ihmisestä, työllistyminen on ilmiselvä tavoite, Vilkman kuvailee.
– Usein aloitetaan siitä, että pystytkö tulemaan kahtena aamuna viikossa töihin. Polku on aina ylöspäin vievä, ja tavoitteena on, että paikka yhteiskunnassa löytyy.
(AT)
